Lauseita

fi Perhe   »   ad Унагъо

2 [kaksi]

Perhe

Perhe

2 [тIу]

2 [tIu]

Унагъо

[Unago]

suomi adygen Toista Lisää
isoisä / ukki тэ---ъ тэтэжъ 0
t------- tj-----h tjetjezh t-e-j-z- --------
isoäiti / mummi нэ---ъ нэнэжъ 0
n------- nj-----h njenjezh n-e-j-z- --------
hän ja hän ар-- (х--------) а--- (б--------) аррэ (хъулъфыгъ) аррэ (бзылъфыгъ) 0
a---- (h-----) a---- (b------) ar--- (h-----) a---- (b------) arrje (hulfyg) arrje (bzylfyg) a-r-e (h-l-y-) a-r-e (b-y-f-g) ------(------)-------(-------)
isä ты ты 0
t- ty ty t- --
äiti ны ны 0
n- ny ny n- --
hän ja hän ар-- (х--------) а--- (б--------) аррэ (хъулъфыгъ) аррэ (бзылъфыгъ) 0
a---- (h-----) a---- (b------) ar--- (h-----) a---- (b------) arrje (hulfyg) arrje (bzylfyg) a-r-e (h-l-y-) a-r-e (b-y-f-g) ------(------)-------(-------)
poika къо къо 0
k- ko ko k- --
tytär пх-у пхъу 0
p-- phu phu p-u ---
hän ja hän ар-- (х--------) а--- (б--------) аррэ (хъулъфыгъ) аррэ (бзылъфыгъ) 0
a---- (h-----) a---- (b------) ar--- (h-----) a---- (b------) arrje (hulfyg) arrje (bzylfyg) a-r-e (h-l-y-) a-r-e (b-y-f-g) ------(------)-------(-------)
veli шы шы 0
s-- shy shy s-y ---
sisko шы---у шыпхъу 0
s----- sh---u shyphu s-y-h- ------
hän ja hän ар-- (х--------) а--- (б--------) аррэ (хъулъфыгъ) аррэ (бзылъфыгъ) 0
a---- (h-----) a---- (b------) ar--- (h-----) a---- (b------) arrje (hulfyg) arrje (bzylfyg) a-r-e (h-l-y-) a-r-e (b-y-f-g) ------(------)-------(-------)
setä ат--- а--ш атэш, анэш 0
a-----, a----- at----- a----h atjesh, anjesh a-j-s-, a-j-s- ------,-------
täti ат-------- а-------у атэшыпхъу, анэшыпхъу 0
a---------, a--------- at--------- a--------u atjeshyphu, anjeshyphu a-j-s-y-h-, a-j-s-y-h- ----------,-----------
hän ja hän ар-- (х--------) а--- (б--------) аррэ (хъулъфыгъ) аррэ (бзылъфыгъ) 0
a---- (h-----) a---- (b------) ar--- (h-----) a---- (b------) arrje (hulfyg) arrje (bzylfyg) a-r-e (h-l-y-) a-r-e (b-y-f-g) ------(------)-------(-------)
Me olemme perhe. Тэ – т-------. Тэ – тыунагъу. 0
T-- – t------. Tj- – t------. Tje – tyunagu. T-e – t-u-a-u. ----–--------.
Perhe ei ole pieni. Тэ т------- ц------. Тэ тиунагъо цIыкIоп. 0
T-- t------ c------. Tj- t------ c------. Tje tiunago cIykIop. T-e t-u-a-o c-y-I-p. -------------------.
Perhe on suuri. Тэ т------- и--. Тэ тиунагъо ины. 0
T-- t------ i--. Tj- t------ i--. Tje tiunago iny. T-e t-u-a-o i-y. ---------------.

Puhummeko kaikki afrikkalaista kieltä ?

Emme ole kaikki käyneet Afrikassa. On kuitenkin mahdollista, että kaikki kielet ovat jo olleet siellä! Ainakin monet tiedemiehet uskovat siihen. Heidän käsityksensä mukaan kaikkien kielten alkuperä löytyy Afrikasta. Ne ovat levinneet sieltä muualle maailmaan. Kaikkiaan on olemassa yli 6 000 eri kieltä. Niillä sanotaan kuitenkin olevan yhteiset juuret Afrikassa. Tutkijat ovat vertailleet eri kielten äänteitä. Äänne on sanassa pienin eriteltävissä oleva yksikkö. Kun yksi äänne muuttuu, myös sanan merkitys muuttuu. Englannin kielestä otettu esimerkki kuvaa tätä. Englannin kielessä dip ja tip kuvaavat kahta eri asiaa. Englannin d ja t ovat siis kaksi eri äännettä. Tämä foneettinen vaihtelu on suurinta afrikkalaisissa kielissä. Se pienenee kuitenkin merkittävästi sen mukaan mitä kauemmas tullaan Afrikasta. Juuri tässä tutkijat näkevät todisteen teorialleen. Väestöt, jotka laajentuvat, muuttuvat yhdenmukaisemmiksi. Uloimmilla rajoillaan geneettinen vaihtelevuus pienenee. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että ”uudisasukkaiden” määrä myös vähenee. Mitä pienempi määrä geenejä siirtyy, sitä yhdenmukaisemmaksi väestö tulee. Geenien mahdollisten yhdistelmien määrä pienenee. Sen seurauksena siirtyneen väestön jäsenet muistuttavat enemmän toisiaan. Tutkijat kutsuvat tätä perustajan vaikutukseksi. Ihmiset ottivat Afrikasta lähtiessään mukaan kielensä. Mutta pienempi määrä uudisasukkaita toi tullessaan pienemmän määrän äänteitä. Tällä tavoin yksittäiset kielet muuttuivat ajan mittaan yhdenmukaisemmiksi. Vaikuttaa todistetulta, että Homo sapiens oli peräisin Afrikasta. Odotamme varmuutta siitä, että tämä koskee myös heidän kieltään