Lauseita

fi Perhe   »   ko 가족 구성원

2 [kaksi]

Perhe

Perhe

2 [둘]

2 [dul]

가족 구성원

[gajog guseong-won]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi korea Toista Lisää
isoisä / ukki 할아-지 할--- 할-버- ---- 할아버지 0
h----b-o-i h--------- h-l-a-e-j- ---------- hal-abeoji
isoäiti / mummi 할머니 할-- 할-니 --- 할머니 0
h--m-o-i h------- h-l-e-n- -------- halmeoni
hän ja hän 그와 그녀 그- 그- 그- 그- ----- 그와 그녀 0
ge--a ----yeo g---- g------ g-u-a g-u-y-o ------------- geuwa geunyeo
isä 아-지 아-- 아-지 --- 아버지 0
a-e--i a----- a-e-j- ------ abeoji
äiti 어-니 어-- 어-니 --- 어머니 0
e-m---i e------ e-m-o-i ------- eomeoni
hän ja hän 그와 -녀 그- 그- 그- 그- ----- 그와 그녀 0
geu-a ge--yeo g---- g------ g-u-a g-u-y-o ------------- geuwa geunyeo
poika 아- 아- 아- -- 아들 0
a-eul a---- a-e-l ----- adeul
tytär 딸딸 딸 딸 - 딸 0
t-al t--- t-a- ---- ttal
hän ja hän 그- 그녀 그- 그- 그- 그- ----- 그와 그녀 0
geuwa g-uny-o g---- g------ g-u-a g-u-y-o ------------- geuwa geunyeo
veli 형 / 오- ----생 형 / 오- / 남-- 형 / 오- / 남-생 ------------ 형 / 오빠 / 남동생 0
hy---- / ---- / na--o--s-e-g h----- / o--- / n----------- h-e-n- / o-p- / n-m-o-g-a-n- ---------------------------- hyeong / oppa / namdongsaeng
sisko 누나 - -니 / -동생 누- / 언- / 여-- 누- / 언- / 여-생 ------------- 누나 / 언니 / 여동생 0
n-n- /-eo----- y------s-eng n--- / e---- / y----------- n-n- / e-n-i / y-o-o-g-a-n- --------------------------- nuna / eonni / yeodongsaeng
hän ja hän 그- -녀 그- 그- 그- 그- ----- 그와 그녀 0
g--wa ge----o g---- g------ g-u-a g-u-y-o ------------- geuwa geunyeo
setä -촌 삼- 삼- -- 삼촌 0
s----on s------ s-m-h-n ------- samchon
täti 이-----모 이- / 고- 이- / 고- ------- 이모 / 고모 0
i-- - g--o i-- / g--- i-o / g-m- ---------- imo / gomo
hän ja hän 그와 그녀 그- 그- 그- 그- ----- 그와 그녀 0
g---a --un-eo g---- g------ g-u-a g-u-y-o ------------- geuwa geunyeo
Me olemme perhe. 우----족이에요. 우-- 가----- 우-는 가-이-요- ---------- 우리는 가족이에요. 0
u-in-----ajo---e--. u------ g---------- u-i-e-n g-j-g-i-y-. ------------------- ulineun gajog-ieyo.
Perhe ei ole pieni. 가족--작- 않아요. 가-- 작- 않--- 가-이 작- 않-요- ----------- 가족이 작지 않아요. 0
ga-o--i --gji anh--y-. g------ j---- a------- g-j-g-i j-g-i a-h-a-o- ---------------------- gajog-i jagji anh-ayo.
Perhe on suuri. 대가-이-요. 대------ 대-족-에-. ------- 대가족이에요. 0
d--g-jog-i-y-. d------------- d-e-a-o---e-o- -------------- daegajog-ieyo.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Puhummeko kaikki afrikkalaista kieltä ?

Emme ole kaikki käyneet Afrikassa. On kuitenkin mahdollista, että kaikki kielet ovat jo olleet siellä! Ainakin monet tiedemiehet uskovat siihen. Heidän käsityksensä mukaan kaikkien kielten alkuperä löytyy Afrikasta. Ne ovat levinneet sieltä muualle maailmaan. Kaikkiaan on olemassa yli 6 000 eri kieltä. Niillä sanotaan kuitenkin olevan yhteiset juuret Afrikassa. Tutkijat ovat vertailleet eri kielten äänteitä. Äänne on sanassa pienin eriteltävissä oleva yksikkö. Kun yksi äänne muuttuu, myös sanan merkitys muuttuu. Englannin kielestä otettu esimerkki kuvaa tätä. Englannin kielessä dip ja tip kuvaavat kahta eri asiaa. Englannin d ja t ovat siis kaksi eri äännettä. Tämä foneettinen vaihtelu on suurinta afrikkalaisissa kielissä. Se pienenee kuitenkin merkittävästi sen mukaan mitä kauemmas tullaan Afrikasta. Juuri tässä tutkijat näkevät todisteen teorialleen. Väestöt, jotka laajentuvat, muuttuvat yhdenmukaisemmiksi. Uloimmilla rajoillaan geneettinen vaihtelevuus pienenee. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että ”uudisasukkaiden” määrä myös vähenee. Mitä pienempi määrä geenejä siirtyy, sitä yhdenmukaisemmaksi väestö tulee. Geenien mahdollisten yhdistelmien määrä pienenee. Sen seurauksena siirtyneen väestön jäsenet muistuttavat enemmän toisiaan. Tutkijat kutsuvat tätä perustajan vaikutukseksi. Ihmiset ottivat Afrikasta lähtiessään mukaan kielensä. Mutta pienempi määrä uudisasukkaita toi tullessaan pienemmän määrän äänteitä. Tällä tavoin yksittäiset kielet muuttuivat ajan mittaan yhdenmukaisemmiksi. Vaikuttaa todistetulta, että Homo sapiens oli peräisin Afrikasta. Odotamme varmuutta siitä, että tämä koskee myös heidän kieltään