Lauseita

fi Perhe   »   vi Gia đình

2 [kaksi]

Perhe

Perhe

2 [Hai]

Gia đình

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi vietnam Toista Lisää
isoisä / ukki N-ườ- --g N---- ô-- N-ư-i ô-g --------- Người ông 0
isoäiti / mummi N-ư-- -à N---- b- N-ư-i b- -------- Người bà 0
hän ja hän ô----- -à ô-- v- b- ô-g v- b- --------- ông và bà 0
isä N--ời cha N---- c-- N-ư-i c-a --------- Người cha 0
äiti Người mẹ N---- m- N-ư-i m- -------- Người mẹ 0
hän ja hän Cha--à mẹ C-- v- m- C-a v- m- --------- Cha và mẹ 0
poika N---------t--i N---- c-- t--- N-ư-i c-n t-a- -------------- Người con trai 0
tytär N---i-c-- --i N---- c-- g-- N-ư-i c-n g-i ------------- Người con gái 0
hän ja hän C-- t--i-và c-n --i C-- t--- v- c-- g-- C-n t-a- v- c-n g-i ------------------- Con trai và con gái 0
veli N-ườ- -m /---h-tr-i N---- e- / a-- t--- N-ư-i e- / a-h t-a- ------------------- Người em / anh trai 0
sisko Ngườ- -- ----- --i N---- e- / c-- g-- N-ư-i e- / c-ị g-i ------------------ Người em / chị gái 0
hän ja hän A-h -à-c-- / --h-v--em-- chị và em A-- v- c-- / a-- v- e- / c-- v- e- A-h v- c-ị / a-h v- e- / c-ị v- e- ---------------------------------- Anh và chị / anh và em / chị và em 0
setä N-ười--ậu - c-ú / --c N---- c-- / c-- / b-- N-ư-i c-u / c-ú / b-c --------------------- Người cậu / chú / bác 0
täti Ng-ời--- / -ô-/ bác N---- d- / c- / b-- N-ư-i d- / c- / b-c ------------------- Người dì / cô / bác 0
hän ja hän Chú và -ô C-- v- c- C-ú v- c- --------- Chú và cô 0
Me olemme perhe. Ch-----ôi-là -ột-g-- -ì--. C---- t-- l- m-- g-- đ---- C-ú-g t-i l- m-t g-a đ-n-. -------------------------- Chúng tôi là một gia đình. 0
Perhe ei ole pieni. Gi---ình -h------ải nhỏ. G-- đ--- k---- p--- n--- G-a đ-n- k-ô-g p-ả- n-ỏ- ------------------------ Gia đình không phải nhỏ. 0
Perhe on suuri. G-a------l--. G-- đ--- l--- G-a đ-n- l-n- ------------- Gia đình lớn. 0

Puhummeko kaikki afrikkalaista kieltä ?

Emme ole kaikki käyneet Afrikassa. On kuitenkin mahdollista, että kaikki kielet ovat jo olleet siellä! Ainakin monet tiedemiehet uskovat siihen. Heidän käsityksensä mukaan kaikkien kielten alkuperä löytyy Afrikasta. Ne ovat levinneet sieltä muualle maailmaan. Kaikkiaan on olemassa yli 6 000 eri kieltä. Niillä sanotaan kuitenkin olevan yhteiset juuret Afrikassa. Tutkijat ovat vertailleet eri kielten äänteitä. Äänne on sanassa pienin eriteltävissä oleva yksikkö. Kun yksi äänne muuttuu, myös sanan merkitys muuttuu. Englannin kielestä otettu esimerkki kuvaa tätä. Englannin kielessä dip ja tip kuvaavat kahta eri asiaa. Englannin d ja t ovat siis kaksi eri äännettä. Tämä foneettinen vaihtelu on suurinta afrikkalaisissa kielissä. Se pienenee kuitenkin merkittävästi sen mukaan mitä kauemmas tullaan Afrikasta. Juuri tässä tutkijat näkevät todisteen teorialleen. Väestöt, jotka laajentuvat, muuttuvat yhdenmukaisemmiksi. Uloimmilla rajoillaan geneettinen vaihtelevuus pienenee. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että ”uudisasukkaiden” määrä myös vähenee. Mitä pienempi määrä geenejä siirtyy, sitä yhdenmukaisemmaksi väestö tulee. Geenien mahdollisten yhdistelmien määrä pienenee. Sen seurauksena siirtyneen väestön jäsenet muistuttavat enemmän toisiaan. Tutkijat kutsuvat tätä perustajan vaikutukseksi. Ihmiset ottivat Afrikasta lähtiessään mukaan kielensä. Mutta pienempi määrä uudisasukkaita toi tullessaan pienemmän määrän äänteitä. Tällä tavoin yksittäiset kielet muuttuivat ajan mittaan yhdenmukaisemmiksi. Vaikuttaa todistetulta, että Homo sapiens oli peräisin Afrikasta. Odotamme varmuutta siitä, että tämä koskee myös heidän kieltään