Lauseita

fi Tutustua   »   af Leer ken / ontmoet

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [drie]

Leer ken / ontmoet

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Hei! H-llo! H----- H-l-o- ------ Hallo! 0
Hyvää päivää! Goe-- ---! G---- d--- G-e-e d-g- ---------- Goeie dag! 0
Mitä kuuluu? Hoe-g-----it? H-- g--- d--- H-e g-a- d-t- ------------- Hoe gaan dit? 0
Tuletteko te Euroopasta? K-----u-t E----a? K-- u u-- E------ K-m u u-t E-r-p-? ----------------- Kom u uit Europa? 0
Tuletteko te Amerikasta? K-m-u -i--A--rika? K-- u u-- A------- K-m u u-t A-e-i-a- ------------------ Kom u uit Amerika? 0
Tuletteko Aasiasta? Ko- u-u-- Asi-? K-- u u-- A---- K-m u u-t A-i-? --------------- Kom u uit Asië? 0
Missä hotellissa te asutte? In --t-er h--e----y-u? I- w----- h---- b-- u- I- w-t-e- h-t-l b-y u- ---------------------- In watter hotel bly u? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? H-e-lan--is-u--- h-e-? H-- l--- i- u a- h---- H-e l-n- i- u a- h-e-? ---------------------- Hoe lank is u al hier? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Hoe -ank-gaa- - -l-? H-- l--- g--- u b--- H-e l-n- g-a- u b-y- -------------------- Hoe lank gaan u bly? 0
Viihdyttekö täällä? Ge-iet-- dit-hie-? G----- u d-- h---- G-n-e- u d-t h-e-? ------------------ Geniet u dit hier? 0
Oletteko te lomalla täällä? I--- ---- me- va---s-e? I- u h--- m-- v-------- I- u h-e- m-t v-k-n-i-? ----------------------- Is u hier met vakansie? 0
Tulkaa käymään joskus! Be--ek--- ---eb--e---- --m--u--r--i----! B----- m- a--------- / K-- k---- v-- m-- B-s-e- m- a-s-b-i-f- / K-m k-i-r v-r m-! ---------------------------------------- Besoek my asseblief! / Kom kuier vir my! 0
Tässä on osoitteeni. H-e- is--y ad---. H--- i- m- a----- H-e- i- m- a-r-s- ----------------- Hier is my adres. 0
Nähdäänkö huomenna?? S-e--o----eka---môre? S--- o-- m----- m---- S-e- o-s m-k-a- m-r-? --------------------- Sien ons mekaar môre? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. E- i---am-e-- -aar e--het r-e-s-pl-nn-. E- i- j------ m--- e- h-- r---- p------ E- i- j-m-e-, m-a- e- h-t r-e-s p-a-n-. --------------------------------------- Ek is jammer, maar ek het reeds planne. 0
Moikka! T----ens--/--oo- -l-- / --o--l--p! T-------- / M--- b--- / M--- l---- T-t-i-n-! / M-o- b-y- / M-o- l-o-! ---------------------------------- Totsiens! / Mooi bly! / Mooi loop! 0
Näkemiin! T--sie-s! T-------- T-t-i-n-! --------- Totsiens! 0
Näkemiin! S-en-jou -inn-ko-t! S--- j-- b--------- S-e- j-u b-n-e-o-t- ------------------- Sien jou binnekort! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…