Lauseita

fi Tutustua   »   be Знаёміцца

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [тры]

3 [try]

Знаёміцца

[Znaemіtstsa]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Hei! П-ы---ан--! П---------- П-ы-і-а-н-! ----------- Прывітанне! 0
P----t-nne! P---------- P-y-і-a-n-! ----------- Pryvіtanne!
Hyvää päivää! Д-бр---зен-! Д---- д----- Д-б-ы д-е-ь- ------------ Добры дзень! 0
D-b-- -zen’! D---- d----- D-b-y d-e-’- ------------ Dobry dzen’!
Mitä kuuluu? Я- -п---ы? Я- с------ Я- с-р-в-? ---------- Як справы? 0
Y-k---r-v-? Y-- s------ Y-k s-r-v-? ----------- Yak spravy?
Tuletteko te Euroopasta? Вы з-Еў-оп-? В- з Е------ В- з Е-р-п-? ------------ Вы з Еўропы? 0
V--z YE--op-? V- z Y------- V- z Y-u-o-y- ------------- Vy z YEuropy?
Tuletteko te Amerikasta? В- --Амерыкі? В- з А------- В- з А-е-ы-і- ------------- Вы з Амерыкі? 0
V--z -mer-k-? V- z A------- V- z A-e-y-і- ------------- Vy z Amerykі?
Tuletteko Aasiasta? В--з--з--? В- з А---- В- з А-і-? ---------- Вы з Азіі? 0
Vy z-A-і-? V- z A---- V- z A-і-? ---------- Vy z Azіі?
Missä hotellissa te asutte? У --ой гас-ін--ы -- спыні-і-я? У я--- г-------- В- с--------- У я-о- г-с-і-і-ы В- с-ы-і-і-я- ------------------------------ У якой гасцініцы Вы спыніліся? 0
U -a-o- --s--іn-t-- -y-spyn---s-a? U y---- g---------- V- s---------- U y-k-y g-s-s-n-t-y V- s-y-і-і-y-? ---------------------------------- U yakoy gastsіnіtsy Vy spynіlіsya?
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? Я-----но Вы-ў---т--? Я- д---- В- ў-- т--- Я- д-ў-о В- ў-о т-т- -------------------- Як даўно Вы ўжо тут? 0
Y---d-un- Vy--zho-tu-? Y-- d---- V- u--- t--- Y-k d-u-o V- u-h- t-t- ---------------------- Yak dauno Vy uzho tut?
Kuinka kauaksi te jäätte? Як-н--о--------ут? Я- н------ В- т--- Я- н-д-ў-а В- т-т- ------------------ Як надоўга Вы тут? 0
Ya- ----u-a-V-----? Y-- n------ V- t--- Y-k n-d-u-a V- t-t- ------------------- Yak nadouga Vy tut?
Viihdyttekö täällä? В-------п-дабае--а? В-- т-- п---------- В-м т-т п-д-б-е-ц-? ------------------- Вам тут падабаецца? 0
V-- tut----ab------a? V-- t-- p------------ V-m t-t p-d-b-e-s-s-? --------------------- Vam tut padabaetstsa?
Oletteko te lomalla täällä? Вы пры--ал- --ды ----дпачынак? В- п------- с--- н- а--------- В- п-ы-х-л- с-д- н- а-п-ч-н-к- ------------------------------ Вы прыехалі сюды на адпачынак? 0
V--p--ekh-lі sy-------ad--c-ynak? V- p-------- s---- n- a---------- V- p-y-k-a-і s-u-y n- a-p-c-y-a-? --------------------------------- Vy pryekhalі syudy na adpachynak?
Tulkaa käymään joskus! П----дж-й-------яне к-лі-небу-зь ---осці! П---------- д- м--- к----------- у г----- П-ы-з-ж-й-е д- м-н- к-л---е-у-з- у г-с-і- ----------------------------------------- Прыязджайце да мяне калі-небудзь у госці! 0
P-yy-----ayt-e -a-m---e---lі-----d-’--------і! P------------- d- m---- k----------- u g------ P-y-a-d-h-y-s- d- m-a-e k-l---e-u-z- u g-s-s-! ---------------------------------------------- Pryyazdzhaytse da myane kalі-nebudz’ u gostsі!
Tässä on osoitteeni. Вос- мой---р--. В--- м-- а----- В-с- м-й а-р-с- --------------- Вось мой адрас. 0
Vos’ m-y -d-a-. V--- m-- a----- V-s- m-y a-r-s- --------------- Vos’ moy adras.
Nähdäänkö huomenna?? Мы--аб-чы-------т-а? М- п-------- з------ М- п-б-ч-м-я з-ў-р-? -------------------- Мы пабачымся заўтра? 0
M---ab-chy--ya--a----? M- p---------- z------ M- p-b-c-y-s-a z-u-r-? ---------------------- My pabachymsya zautra?
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. На-ж-л-, у мя-е---о -а-лан-в--ыя інш-- ---а--. Н- ж---- у м--- ў-- з----------- і---- с------ Н- ж-л-, у м-н- ў-о з-п-а-а-а-ы- і-ш-я с-р-в-. ---------------------------------------------- На жаль, у мяне ўжо запланаваныя іншыя справы. 0
Na --a----u-----e-u--- --pla-a-a-y-- --s---a-------. N- z----- u m---- u--- z------------ і------ s------ N- z-a-’- u m-a-e u-h- z-p-a-a-a-y-a і-s-y-a s-r-v-. ---------------------------------------------------- Na zhal’, u myane uzho zaplanavanyya іnshyya spravy.
Moikka! Б-ва-! Б----- Б-в-й- ------ Бывай! 0
Byvay! B----- B-v-y- ------ Byvay!
Näkemiin! Да-паб------! Д- п--------- Д- п-б-ч-н-я- ------------- Да пабачэння! 0
D- pa---------! D- p----------- D- p-b-c-e-n-a- --------------- Da pabachennya!
Näkemiin! Д- --ст---ы! Д- с-------- Д- с-с-р-ч-! ------------ Да сустрэчы! 0
D- su--rec--! D- s--------- D- s-s-r-c-y- ------------- Da sustrechy!

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…