Lauseita

fi Tutustua   »   bs Upoznati

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [tri]

Upoznati

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Hei! Zdr--o! Z------ Z-r-v-! ------- Zdravo! 0
Hyvää päivää! Do-----an! D---- d--- D-b-r d-n- ---------- Dobar dan! 0
Mitä kuuluu? K-ko----? / -ako-si? K--- s--- / K--- s-- K-k- s-e- / K-k- s-? -------------------- Kako ste? / Kako si? 0
Tuletteko te Euroopasta? J-ste -- ---i---vro--? J---- l- V- i- E------ J-s-e l- V- i- E-r-p-? ---------------------- Jeste li Vi iz Evrope? 0
Tuletteko te Amerikasta? Jes-e l---i-i- A---ik-? J---- l- V- i- A------- J-s-e l- V- i- A-e-i-e- ----------------------- Jeste li Vi iz Amerike? 0
Tuletteko Aasiasta? J-s-- ---Vi-i- Azije? J---- l- V- i- A----- J-s-e l- V- i- A-i-e- --------------------- Jeste li Vi iz Azije? 0
Missä hotellissa te asutte? U ko-em hot-lu ste--m----en-? U k---- h----- s-- s--------- U k-j-m h-t-l- s-e s-j-š-e-i- ----------------------------- U kojem hotelu ste smješteni? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? K---k-------s-e--e- o-dj-? K----- d--- s-- v-- o----- K-l-k- d-g- s-e v-ć o-d-e- -------------------------- Koliko dugo ste već ovdje? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Ko-iko----- o-t--et-? K----- d--- o-------- K-l-k- d-g- o-t-j-t-? --------------------- Koliko dugo ostajete? 0
Viihdyttekö täällä? D-p-da -------se-o----? D----- l- V-- s- o----- D-p-d- l- V-m s- o-d-e- ----------------------- Dopada li Vam se ovdje? 0
Oletteko te lomalla täällä? Je--e--- -vd-e na -od-šn--m ----ru? J---- l- o---- n- g-------- o------ J-s-e l- o-d-e n- g-d-š-j-m o-m-r-? ----------------------------------- Jeste li ovdje na godišnjem odmoru? 0
Tulkaa käymään joskus! Po-j--ite m-------m! P-------- m- j------ P-s-e-i-e m- j-d-o-! -------------------- Posjetite me jednom! 0
Tässä on osoitteeni. O-o-je--o---adr-sa. O-- j- m--- a------ O-o j- m-j- a-r-s-. ------------------- Ovo je moja adresa. 0
Nähdäänkö huomenna?? Hoć--- l- -e su---------ti? H----- l- s- s---- v------- H-ć-m- l- s- s-t-a v-d-e-i- --------------------------- Hoćemo li se sutra vidjeti? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Ža- -- -e,-im-- -eć --tr- nešto -og-voren-. Ž-- m- j-- i--- v-- s---- n---- d---------- Ž-o m- j-, i-a- v-ć s-t-a n-š-o d-g-v-r-n-. ------------------------------------------- Žao mi je, imam već sutra nešto dogovoreno. 0
Moikka! Ć-o--/ Z-og-m! Ć--- / Z------ Ć-o- / Z-o-o-! -------------- Ćao! / Zbogom! 0
Näkemiin! Dovi-en-a! D--------- D-v-đ-n-a- ---------- Doviđenja! 0
Näkemiin! Do--sko--! D- u------ D- u-k-r-! ---------- Do uskoro! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…