Lauseita

fi Tutustua   »   lt Susipažinti

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [trys]

Susipažinti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Hei! Sv----! S------ S-e-k-! ------- Sveiki! 0
Hyvää päivää! L--a d-en-! L--- d----- L-b- d-e-a- ----------- Laba diena! 0
Mitä kuuluu? K--p s----i? K--- s------ K-i- s-k-s-? ------------ Kaip sekasi? 0
Tuletteko te Euroopasta? Ar-jūs (at-------- esa--)-iš------os? A- j-- (-------- / e----- i- E------- A- j-s (-t-y-o-e / e-a-e- i- E-r-p-s- ------------------------------------- Ar jūs (atvykote / esate) iš Europos? 0
Tuletteko te Amerikasta? Ar jū--(a--yko---/-es-t-- i---me--kos? A- j-- (-------- / e----- i- A-------- A- j-s (-t-y-o-e / e-a-e- i- A-e-i-o-? -------------------------------------- Ar jūs (atvykote / esate) iš Amerikos? 0
Tuletteko Aasiasta? A- ----(at-y-o-e /---at-)--š A--j--? A- j-- (-------- / e----- i- A------ A- j-s (-t-y-o-e / e-a-e- i- A-i-o-? ------------------------------------ Ar jūs (atvykote / esate) iš Azijos? 0
Missä hotellissa te asutte? K--iame -ie-b----e-(-ū-- g--en--e? K------ v--------- (---- g-------- K-r-a-e v-e-b-t-j- (-ū-) g-v-n-t-? ---------------------------------- Kuriame viešbutyje (jūs) gyvenate? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? A--jau i-gai---sa-e)--ia? A- j-- i---- (------ č--- A- j-u i-g-i (-s-t-) č-a- ------------------------- Ar jau ilgai (esate) čia? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? A--i---- (j-s--č---bū-i-- (--ksi-e)? A- i---- (---- č-- b----- (--------- A- i-g-i (-ū-) č-a b-s-t- (-i-s-t-)- ------------------------------------ Ar ilgai (jūs) čia būsite (liksite)? 0
Viihdyttekö täällä? A- --m---ia-pa-i-ka? A- j--- č-- p------- A- j-m- č-a p-t-n-a- -------------------- Ar jums čia patinka? 0
Oletteko te lomalla täällä? Ar (-ūs)---- at-stogau-at-? A- (---- č-- a------------- A- (-ū-) č-a a-o-t-g-u-a-e- --------------------------- Ar (jūs) čia atostogaujate? 0
Tulkaa käymään joskus! A-lanky-it--mane kada -ors! A---------- m--- k--- n---- A-l-n-y-i-e m-n- k-d- n-r-! --------------------------- Aplankykite mane kada nors! 0
Tässä on osoitteeni. Č-a m-n----r-sa-. Č-- m--- a------- Č-a m-n- a-r-s-s- ----------------- Čia mano adresas. 0
Nähdäänkö huomenna?? A---mes-----oj-p-simaty-im-? --P--i-a-ys-m------? A- (---- r---- p------------ / P---------- r----- A- (-e-) r-t-j p-s-m-t-s-m-? / P-s-m-t-s-m r-t-j- ------------------------------------------------- Ar (mes) rytoj pasimatysime? / Pasimatysim rytoj? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. L-b-- --i--- ---) --u --- -ai-ką -umatęs----um-či---. L---- g----- (--- j-- e-- k-- k- n------ / n--------- L-b-i g-i-a- (-š- j-u e-u k-i k- n-m-t-s / n-m-č-u-i- ----------------------------------------------------- Labai gaila, (aš) jau esu kai ką numatęs / numačiusi. 0
Moikka! Iki! I--- I-i- ---- Iki! 0
Näkemiin! I---pa-i-----o! I-- p---------- I-i p-s-m-t-m-! --------------- Iki pasimatymo! 0
Näkemiin! (--- gr---o!--- K-- --s! (--- g------- / K-- k--- (-k- g-e-t-!- / K-l k-s- ------------------------ (Iki greito!) / Kol kas! 0

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…