Lauseita

fi Koulussa   »   kn ಶಾಲೆಯಲ್ಲಿ

4 [neljä]

Koulussa

Koulussa

೪ [ನಾಲ್ಕು]

4 [Nālku]

ಶಾಲೆಯಲ್ಲಿ

[śāleyalli]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Missä me olemme? ನ-ವ--ಎಲ--- ಇದ್ದ---? ನ--- ಎ---- ಇ------- ನ-ವ- ಎ-್-ಿ ಇ-್-ೇ-ೆ- ------------------- ನಾವು ಎಲ್ಲಿ ಇದ್ದೇವೆ? 0
n-v- e-li-id--v-? n--- e--- i------ n-v- e-l- i-d-v-? ----------------- nāvu elli iddēve?
Olemme koulussa. ನ--ು-ಶ-ಲೆ---ಲ- --್-ೇವ-. ನ--- ಶ-------- ಇ------- ನ-ವ- ಶ-ಲ-ಯ-್-ಿ ಇ-್-ೇ-ೆ- ----------------------- ನಾವು ಶಾಲೆಯಲ್ಲಿ ಇದ್ದೇವೆ. 0
Nā-u ś-ley--li -ddē-e. N--- ś-------- i------ N-v- ś-l-y-l-i i-d-v-. ---------------------- Nāvu śāleyalli iddēve.
Meillä on opetusta. ನ--ೆ ---ತ- ಇದೆ-----ಳಿವ-. ನ--- ತ---- ಇ------------ ನ-ಗ- ತ-ಗ-ಿ ಇ-ೆ-ಪ-ಠ-ಳ-ವ-. ------------------------ ನಮಗೆ ತರಗತಿ ಇದೆ/ಪಾಠಗಳಿವೆ. 0
N--a-e-t---gat--i----āṭha--ḷi--. N----- t------- i--------------- N-m-g- t-r-g-t- i-e-p-ṭ-a-a-i-e- -------------------------------- Namage taragati ide/pāṭhagaḷive.
Nämä ovat oppilaat. ಅ-ರು-ವ-ದ-ಯ-ಥಿ೯ಗ-ು ಅ--- ವ----------- ಅ-ರ- ವ-ದ-ಯ-ಥ-೯-ಳ- ----------------- ಅವರು ವಿದ್ಯಾಥಿ೯ಗಳು 0
Ava-----d-āthi---ḷu A---- v------------ A-a-u v-d-ā-h-9-a-u ------------------- Avaru vidyāthi9gaḷu
Tämä on opettaja. ಅ-ರ-----ಯ--ಕ-ು ಅ--- ಅ-------- ಅ-ರ- ಅ-್-ಾ-ಕ-ು -------------- ಅವರು ಅಧ್ಯಾಪಕರು 0
a--ru-ad----a--ru a---- a---------- a-a-u a-h-ā-a-a-u ----------------- avaru adhyāpakaru
Tämä on luokka. ಅ-ು-ಒಂದು ತ-ಗ--. ಅ-- ಒ--- ತ----- ಅ-ು ಒ-ದ- ತ-ಗ-ಿ- --------------- ಅದು ಒಂದು ತರಗತಿ. 0
ad---n-u tara--t-. a-- o--- t-------- a-u o-d- t-r-g-t-. ------------------ adu ondu taragati.
Mitä me teemme? ನ-ವು-ಏನು--ಾ--ತ--ಿ--ದ--ೆ? ನ--- ಏ-- ಮ-------------- ನ-ವ- ಏ-ು ಮ-ಡ-ತ-ತ-ದ-ದ-ವ-? ------------------------ ನಾವು ಏನು ಮಾಡುತ್ತಿದ್ದೇವೆ? 0
N-vu --- -ā---tid--ve? N--- ē-- m------------ N-v- ē-u m-ḍ-t-i-d-v-? ---------------------- Nāvu ēnu māḍuttiddēve?
Me opiskelemme. ನಾ-ು ----ುತ----------. ನ--- ಕ---------------- ನ-ವ- ಕ-ಿ-ು-್-ಿ-್-ೇ-ೆ-. ---------------------- ನಾವು ಕಲಿಯುತ್ತಿದ್ದೇವೆ.. 0
Nāvu------u-tiddē-e.. N--- k--------------- N-v- k-l-y-t-i-d-v-.- --------------------- Nāvu kaliyuttiddēve..
Me opiskelemme uutta kieltä. ನ----ಒಂ---ಭಾಷೆ---ನು-ಕ-ಿಯ--್-ಿ-್--ವ-. . ನ--- ಒ--- ಭ-------- ಕ--------------- . ನ-ವ- ಒ-ದ- ಭ-ಷ-ಯ-್-ು ಕ-ಿ-ು-್-ಿ-್-ೇ-ೆ- . -------------------------------------- ನಾವು ಒಂದು ಭಾಷೆಯನ್ನು ಕಲಿಯುತ್ತಿದ್ದೇವೆ. . 0
N--u ond--b---eyann- -al---t-i---ve. . N--- o--- b--------- k-------------- . N-v- o-d- b-ā-e-a-n- k-l-y-t-i-d-v-. . -------------------------------------- Nāvu ondu bhāṣeyannu kaliyuttiddēve. .
Minä opiskelen englantia. ನ-ನು-ಇ--್ಲಿ-್--ಲ---ತ್--ನ-. ನ--- ಇ------- ಕ----------- ನ-ನ- ಇ-ಗ-ಲ-ಷ- ಕ-ಿ-ು-್-ೇ-ೆ- -------------------------- ನಾನು ಇಂಗ್ಲಿಷ್ ಕಲಿಯುತ್ತೇನೆ. 0
N--- --g-i---al-yuttē-e. N--- i----- k----------- N-n- i-g-i- k-l-y-t-ē-e- ------------------------ Nānu iṅgliṣ kaliyuttēne.
Sinä opiskelet espanjaa. ನೀನು -್-ಾ--ಷ---ಲಿ-ುತ್---. ನ--- ಸ------- ಕ---------- ನ-ನ- ಸ-ಪ-ನ-ಷ- ಕ-ಿ-ು-್-ೀ-. ------------------------- ನೀನು ಸ್ಪಾನಿಷ್ ಕಲಿಯುತ್ತೀಯ. 0
Nī-u -p--i- ----y-ttī-a. N--- s----- k----------- N-n- s-ā-i- k-l-y-t-ī-a- ------------------------ Nīnu spāniṣ kaliyuttīya.
Hän opiskelee saksaa. ಅ--ು-ಜ-್--್---ಿಯ-ತ---ನೆ. ಅ--- ಜ----- ಕ----------- ಅ-ನ- ಜ-್-ನ- ಕ-ಿ-ು-್-ಾ-ೆ- ------------------------ ಅವನು ಜರ್ಮನ್ ಕಲಿಯುತ್ತಾನೆ. 0
Avan- -a--an ka---ut-ā-e. A---- j----- k----------- A-a-u j-r-a- k-l-y-t-ā-e- ------------------------- Avanu jarman kaliyuttāne.
Me opiskelemme ranskaa. ನಾವ- --ರ-ಂಚ್ -ಲಿಯ----ೇವೆ ನ--- ಫ------ ಕ---------- ನ-ವ- ಫ-ರ-ಂ-್ ಕ-ಿ-ು-್-ೇ-ೆ ------------------------ ನಾವು ಫ್ರೆಂಚ್ ಕಲಿಯುತ್ತೇವೆ 0
Nā-- --ren̄c --liyu----e N--- p------ k---------- N-v- p-r-n-c k-l-y-t-ē-e ------------------------ Nāvu phren̄c kaliyuttēve
Te opiskelette italiaa. ನ--- ಇಟ್-ಾ---ನ್---ಿ--ತ್--ರ-. ನ--- ಇ--------- ಕ----------- ನ-ವ- ಇ-್-ಾ-ಿ-ನ- ಕ-ಿ-ು-್-ೀ-ಿ- ---------------------------- ನೀವು ಇಟ್ಯಾಲಿಯನ್ ಕಲಿಯುತ್ತೀರಿ. 0
nī---------y-n -a--y--tīr-. n--- i-------- k----------- n-v- i-y-l-y-n k-l-y-t-ī-i- --------------------------- nīvu iṭyāliyan kaliyuttīri.
He opiskelevat venäjää. ಅವ-ು-ಳೆಲ---ರ--ಯನ--ಕಲ-ಯುತ-ತಾರೆ. ಅ--------- ರ----- ಕ----------- ಅ-ರ-ಗ-ೆ-್- ರ-್-ನ- ಕ-ಿ-ು-್-ಾ-ೆ- ------------------------------ ಅವರುಗಳೆಲ್ಲ ರಷ್ಯನ್ ಕಲಿಯುತ್ತಾರೆ. 0
A--ru--ḷell--r----- k--iyut-āre. A----------- r----- k----------- A-a-u-a-e-l- r-ṣ-a- k-l-y-t-ā-e- -------------------------------- Avarugaḷella raṣyan kaliyuttāre.
Kielten oppiminen on kiinnostavaa. ಭಾಷೆ-ಳ---ು ಕಲಿ--ವ-ದು ಸ-ವ---್ಯಕರ. ಭ--------- ಕ-------- ಸ---------- ಭ-ಷ-ಗ-ನ-ನ- ಕ-ಿ-ು-ು-ು ಸ-ವ-ರ-್-ಕ-. -------------------------------- ಭಾಷೆಗಳನ್ನು ಕಲಿಯುವುದು ಸ್ವಾರಸ್ಯಕರ. 0
Bh-ṣ--a-a----kaliy-vu-u -v--as--kar-. B----------- k--------- s------------ B-ā-e-a-a-n- k-l-y-v-d- s-ā-a-y-k-r-. ------------------------------------- Bhāṣegaḷannu kaliyuvudu svārasyakara.
Me haluamme ymmärtää ihmisiä. ನಾ-ು --ರನ್-ು ಅ--- -ಾ--ಕ--್-ಲು--ಷ್----ತ--ೇವೆ. ನ--- ಜ------ ಅ--- ಮ---------- ಇ------------- ನ-ವ- ಜ-ರ-್-ು ಅ-್- ಮ-ಡ-ಕ-ಳ-ಳ-ು ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- -------------------------------------------- ನಾವು ಜನರನ್ನು ಅರ್ಥ ಮಾಡಿಕೊಳ್ಳಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇವೆ. 0
Nāv---anara--u----ha---ḍik-----u--ṣṭa-a-u-----. N--- j-------- a---- m---------- i------------- N-v- j-n-r-n-u a-t-a m-ḍ-k-ḷ-a-u i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- ----------------------------------------------- Nāvu janarannu artha māḍikoḷḷalu iṣṭapaḍuttēve.
Me haluamme puhua ihmisten kanssa. ನಾ-ು---ರೊ----ಮ--ನಾ-ಲು--ಷ್ಟ--ುತ-ತ---. ನ--- ಜ------- ಮ------- ಇ------------- ನ-ವ- ಜ-ರ-ೂ-ನ- ಮ-ತ-ಾ-ಲ- ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- ------------------------------------- ನಾವು ಜನರೊಡನೆ ಮಾತನಾಡಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇವೆ. 0
N--u --n---ḍa---mā-a-ā---- iṣ--pa---t-v-. N--- j--------- m--------- i------------- N-v- j-n-r-ḍ-n- m-t-n-ḍ-l- i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- ----------------------------------------- Nāvu janaroḍane mātanāḍalu iṣṭapaḍuttēve.

Äidinkielen päivä

Rakastatko äidinkieltäsi? Sitten sinun pitäisi juhlia sitä tulevaisuudessakin! Ja aina helmikuun 21. päivänä! Se on kansainvälinen äidinkielen päivä. Sitä on juhlittu vuosittain vuodesta 2000 lähtien. UNESCO perusti päivän. UNESCO on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) järjestö. Se huolehtii tieteestä, koulutuksesta ja kulttuurista. UNESCO pyrkii suojelemaan ihmiskunnan kulttuuriperintöä. Kieletkin ovat kulttuuriperintöä. Siksi niitä pitää suojella, vaalia ja edistää. Kielellistä moninaisuutta juhlistetaan helmikuun 21. päivänä. Arvioiden mukaan maailmassa on 6 000-7 000 kieltä. Puolta niistä uhkaa kuitenkin häviäminen. Joka toinen viikko yksi kieli katoaa ikuisiksi ajoiksi. Kuitenkin jokainen kieli on valtava määrä tietämystä. Kansakunnan tietämys on koottu sen kieliin. Kansakunnan historia heijastuu sen kielestä. Kokemukset ja perinteet siirtyvät kielen välityksellä. Sen vuoksi äidinkieli on osa jokaista kansallista identiteettiä. Kun kieli kuolee, menetetään enemmän kuin vain sanoja. Kaikkea tätä aiotaan juhlistaa helmikuun 21. päivänä. Ihmisten pitäisi ymmärtää kielten merkitys. Heidän pitäisi myös ajatella, mitä he voivat tehdä kielten suojelemiseksi. Osoita siis, että kielesi on sinulle tärkeä! Voisitko ehkä leipoa sen kakkuun? Ja laittaa sen päälle sievän kuorrutuksen ja siihen tekstiä. Äidinkielelläsi tietysti!