Lauseita

fi Koulussa   »   mr शाळेत

4 [neljä]

Koulussa

Koulussa

४ [चार]

4 [Cāra]

शाळेत

[śāḷēta]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi marathi Toista Lisää
Missä me olemme? आ-- (आ----- --ठ- -ह--? आ-- (------ क--- आ---- आ-ण (-त-त-) क-ठ- आ-ो-? ---------------------- आपण (आत्ता) कुठे आहोत? 0
āpa-a-(--t-) --ṭh- -hō-a? ā---- (----- k---- ā----- ā-a-a (-t-ā- k-ṭ-ē ā-ō-a- ------------------------- āpaṇa (āttā) kuṭhē āhōta?
Olemme koulussa. आपण--र्व-/----ह- ---व (--्--) शाळेत ----. आ-- स--- / आ---- स--- (------ श---- आ---- आ-ण स-्- / आ-्-ी स-्- (-त-त-) श-ळ-त आ-ो-. ----------------------------------------- आपण सर्व / आम्ही सर्व (आत्ता) शाळेत आहोत. 0
Ā-a-- s-rv-/ ā----s-------t-ā)-ś--ēt- -hōt-. Ā---- s----- ā--- s---- (----- ś----- ā----- Ā-a-a s-r-a- ā-h- s-r-a (-t-ā- ś-ḷ-t- ā-ō-a- -------------------------------------------- Āpaṇa sarva/ āmhī sarva (āttā) śāḷēta āhōta.
Meillä on opetusta. आम-ह----श--ा-आ-े. आ------ श--- आ--- आ-्-ा-ा श-ळ- आ-े- ----------------- आम्हाला शाळा आहे. 0
Ām---ā--ā---ā-ē. Ā----- ś--- ā--- Ā-h-l- ś-ḷ- ā-ē- ---------------- Āmhālā śāḷā āhē.
Nämä ovat oppilaat. त- श-ळ--ी--मुले--हेत. त- श------ म--- आ---- त- श-ळ-त-ल म-ल- आ-े-. --------------------- ती शाळेतील मुले आहेत. 0
Tī -āḷ-tī-a mul--ā----. T- ś------- m--- ā----- T- ś-ḷ-t-l- m-l- ā-ē-a- ----------------------- Tī śāḷētīla mulē āhēta.
Tämä on opettaja. तो-शिक्-क-/ -ी-शि-्ष-------. त- श----- / त- श------- आ--- त- श-क-ष- / त- श-क-ष-क- आ-े- ---------------------------- तो शिक्षक / ती शिक्षिका आहे. 0
Tō --kṣ--a/--ī-śikṣi----hē. T- ś------- t- ś------ ā--- T- ś-k-a-a- t- ś-k-i-ā ā-ē- --------------------------- Tō śikṣaka/ tī śikṣikā āhē.
Tämä on luokka. त- शा-े-- वर-----े. त- श----- व--- आ--- त- श-ळ-च- व-्- आ-े- ------------------- तो शाळेचा वर्ग आहे. 0
Tō śā-ēcā -ar-- āhē. T- ś----- v---- ā--- T- ś-ḷ-c- v-r-a ā-ē- -------------------- Tō śāḷēcā varga āhē.
Mitä me teemme? आ-्-ी -ाय -रत -ह--? आ---- क-- क-- आ---- आ-्-ी क-य क-त आ-ो-? ------------------- आम्ही काय करत आहोत? 0
Ā-hī k-ya--ar--a---ōta? Ā--- k--- k----- ā----- Ā-h- k-y- k-r-t- ā-ō-a- ----------------------- Āmhī kāya karata āhōta?
Me opiskelemme. आम-ह--श--त--हो-. आ---- श--- आ---- आ-्-ी श-क- आ-ो-. ---------------- आम्ही शिकत आहोत. 0
Ā-h- -ikata-ā--ta. Ā--- ś----- ā----- Ā-h- ś-k-t- ā-ō-a- ------------------ Āmhī śikata āhōta.
Me opiskelemme uutta kieltä. आम-ह--ए- -ाषा शिक--आह-त. आ---- ए- भ--- श--- आ---- आ-्-ी ए- भ-ष- श-क- आ-ो-. ------------------------ आम्ही एक भाषा शिकत आहोत. 0
Ā-hī ēk------- śi--ta-----a. Ā--- ē-- b---- ś----- ā----- Ā-h- ē-a b-ā-ā ś-k-t- ā-ō-a- ---------------------------- Āmhī ēka bhāṣā śikata āhōta.
Minä opiskelen englantia. मी इंग्रजी शि----हे. म- इ------ श--- आ--- म- इ-ग-र-ी श-क- आ-े- -------------------- मी इंग्रजी शिकत आहे. 0
Mī --g-a-ī---k-ta---ē. M- i------ ś----- ā--- M- i-g-a-ī ś-k-t- ā-ē- ---------------------- Mī iṅgrajī śikata āhē.
Sinä opiskelet espanjaa. तू---प-न---श--- आ-े-. त- स------ श--- आ---- त- स-प-न-श श-क- आ-े-. --------------------- तू स्पॅनिश शिकत आहेस. 0
Tū-sp-ni-a-ś--a-a --ē--. T- s------ ś----- ā----- T- s-ĕ-i-a ś-k-t- ā-ē-a- ------------------------ Tū spĕniśa śikata āhēsa.
Hän opiskelee saksaa. त- --्म---ि-त --े. त- ज---- श--- आ--- त- ज-्-न श-क- आ-े- ------------------ तो जर्मन शिकत आहे. 0
T- -a---n--śik--a----. T- j------ ś----- ā--- T- j-r-a-a ś-k-t- ā-ē- ---------------------- Tō jarmana śikata āhē.
Me opiskelemme ranskaa. आम--- फ-रें- --कत-आ--त. आ---- फ----- श--- आ---- आ-्-ी फ-र-ं- श-क- आ-ो-. ----------------------- आम्ही फ्रेंच शिकत आहोत. 0
Ā----p-r----a ś-k-t--āhōta. Ā--- p------- ś----- ā----- Ā-h- p-r-n-c- ś-k-t- ā-ō-a- --------------------------- Āmhī phrēn̄ca śikata āhōta.
Te opiskelette italiaa. त--्---स-्वजण-इ-----न----- -ह--. त----- स----- इ------ श--- आ---- त-म-ह- स-्-ज- इ-ा-ि-न श-क- आ-ा-. -------------------------------- तुम्ही सर्वजण इटालियन शिकत आहात. 0
Tumh--sa---j-ṇ- --āl---na-śi-a-- āhā-a. T---- s-------- i-------- ś----- ā----- T-m-ī s-r-a-a-a i-ā-i-a-a ś-k-t- ā-ā-a- --------------------------------------- Tumhī sarvajaṇa iṭāliyana śikata āhāta.
He opiskelevat venäjää. ते--श--- शि-त-आहेत. त- र---- श--- आ---- त- र-ि-न श-क- आ-े-. ------------------- ते रशियन शिकत आहेत. 0
T--r--iy------k-ta ā---a. T- r------- ś----- ā----- T- r-ś-y-n- ś-k-t- ā-ē-a- ------------------------- Tē raśiyana śikata āhēta.
Kielten oppiminen on kiinnostavaa. भ----श-क-- --ो--------. भ--- श---- म------ आ--- भ-ष- श-क-े म-ो-ं-क आ-े- ----------------------- भाषा शिकणे मनोरंजक आहे. 0
B--ṣ----ka-----n-----ja-- āh-. B---- ś----- m----------- ā--- B-ā-ā ś-k-ṇ- m-n-r-n-j-k- ā-ē- ------------------------------ Bhāṣā śikaṇē manōran̄jaka āhē.
Me haluamme ymmärtää ihmisiä. आ--ह-ला-लो----न------ घ-यायच--आहे. आ------ ल------ स---- घ------ आ--- आ-्-ा-ा ल-क-ी-न स-ज-न घ-य-य-े आ-े- ---------------------------------- आम्हाला लोकजीवन समजून घ्यायचे आहे. 0
Ā--āl--l---j-va-a-sa----na-g-yāy-c- āhē. Ā----- l--------- s------- g------- ā--- Ā-h-l- l-k-j-v-n- s-m-j-n- g-y-y-c- ā-ē- ---------------------------------------- Āmhālā lōkajīvana samajūna ghyāyacē āhē.
Me haluamme puhua ihmisten kanssa. आम-ह----लोका--ी बोल--च- आ--. आ------ ल------ ब------ आ--- आ-्-ा-ा ल-क-ं-ी ब-ल-य-े आ-े- ---------------------------- आम्हाला लोकांशी बोलायचे आहे. 0
Ā-h-----ōk-n---bōl--ac- ā--. Ā----- l------ b------- ā--- Ā-h-l- l-k-n-ī b-l-y-c- ā-ē- ---------------------------- Āmhālā lōkānśī bōlāyacē āhē.

Äidinkielen päivä

Rakastatko äidinkieltäsi? Sitten sinun pitäisi juhlia sitä tulevaisuudessakin! Ja aina helmikuun 21. päivänä! Se on kansainvälinen äidinkielen päivä. Sitä on juhlittu vuosittain vuodesta 2000 lähtien. UNESCO perusti päivän. UNESCO on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) järjestö. Se huolehtii tieteestä, koulutuksesta ja kulttuurista. UNESCO pyrkii suojelemaan ihmiskunnan kulttuuriperintöä. Kieletkin ovat kulttuuriperintöä. Siksi niitä pitää suojella, vaalia ja edistää. Kielellistä moninaisuutta juhlistetaan helmikuun 21. päivänä. Arvioiden mukaan maailmassa on 6 000-7 000 kieltä. Puolta niistä uhkaa kuitenkin häviäminen. Joka toinen viikko yksi kieli katoaa ikuisiksi ajoiksi. Kuitenkin jokainen kieli on valtava määrä tietämystä. Kansakunnan tietämys on koottu sen kieliin. Kansakunnan historia heijastuu sen kielestä. Kokemukset ja perinteet siirtyvät kielen välityksellä. Sen vuoksi äidinkieli on osa jokaista kansallista identiteettiä. Kun kieli kuolee, menetetään enemmän kuin vain sanoja. Kaikkea tätä aiotaan juhlistaa helmikuun 21. päivänä. Ihmisten pitäisi ymmärtää kielten merkitys. Heidän pitäisi myös ajatella, mitä he voivat tehdä kielten suojelemiseksi. Osoita siis, että kielesi on sinulle tärkeä! Voisitko ehkä leipoa sen kakkuun? Ja laittaa sen päälle sievän kuorrutuksen ja siihen tekstiä. Äidinkielelläsi tietysti!