Lauseita

fi Numerot   »   mk Броеви

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [седум]

7 [syedoom]

Броеви

[Broyevi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
Minä lasken: Ј-- б--ја-: Ј-- б------ Ј-с б-о-а-: ----------- Јас бројам: 0
Ј-s br-јa-: Ј-- b------ Ј-s b-o-a-: ----------- Јas broјam:
yksi, kaksi, kolme е-е-- -в-, три е---- д--- т-- е-е-, д-а- т-и -------------- еден, два, три 0
ye-ye-,---a- tri y------ d--- t-- y-d-e-, d-a- t-i ---------------- yedyen, dva, tri
Minä lasken kolmeen. Ја----о--м-----р-. Ј-- б----- д- т--- Ј-с б-о-а- д- т-и- ------------------ Јас бројам до три. 0
Ј-s b-o--m -- ---. Ј-- b----- d- t--- Ј-s b-o-a- d- t-i- ------------------ Јas broјam do tri.
Minä lasken eteenpäin. Ја--б-о------н-т--у: Ј-- б----- п-------- Ј-с б-о-а- п-н-т-м-: -------------------- Јас бројам понатаму: 0
Јas broј---p---ta---: Ј-- b----- p--------- Ј-s b-o-a- p-n-t-m-o- --------------------- Јas broјam ponatamoo:
neljä, viisi, kuusi ч-т--и,--ет- -е-т ч------ п--- ш--- ч-т-р-, п-т- ш-с- ----------------- четири, пет, шест 0
chy---ri,-p-e-- -h-e-t c-------- p---- s----- c-y-t-r-, p-e-, s-y-s- ---------------------- chyetiri, pyet, shyest
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän с---м, --у-- ----т с----- о---- д---- с-д-м- о-у-, д-в-т ------------------ седум, осум, девет 0
sy--oo-- -s---, d-evyet s------- o----- d------ s-e-o-m- o-o-m- d-e-y-t ----------------------- syedoom, osoom, dyevyet
Minä lasken. Ја- б---ам. Ј-- б------ Ј-с б-о-а-. ----------- Јас бројам. 0
Јas-broј-m. Ј-- b------ Ј-s b-o-a-. ----------- Јas broјam.
Sinä lasket. Ти--р---. Т- б----- Т- б-о-ш- --------- Ти броиш. 0
T- --o-sh. T- b------ T- b-o-s-. ---------- Ti broish.
Hän laskee. То----о-. Т-- б---- Т-ј б-о-. --------- Тој брои. 0
Toј----i. T-- b---- T-ј b-o-. --------- Toј broi.
Yksi. Ensimmäinen. Ед--- П-в-. Е---- П---- Е-е-. П-в-. ----------- Еден. Први. 0
Yed-e-. P-vi. Y------ P---- Y-d-e-. P-v-. ------------- Yedyen. Prvi.
Kaksi. Toinen. Два. -т-р-. Д--- В----- Д-а- В-о-и- ----------- Два. Втори. 0
D--- -t-r-. D--- V----- D-a- V-o-i- ----------- Dva. Vtori.
Kolme. Kolmas. Т--- --е--. Т--- Т----- Т-и- Т-е-и- ----------- Три. Трети. 0
Tri- T-y-t-. T--- T------ T-i- T-y-t-. ------------ Tri. Tryeti.
Neljä. Neljäs. Чети--.-------и. Ч------ Ч------- Ч-т-р-. Ч-т-р-и- ---------------- Четири. Четврти. 0
Chy-t---- Ch-e--r-i. C-------- C--------- C-y-t-r-. C-y-t-r-i- -------------------- Chyetiri. Chyetvrti.
Viisi. Viides. Пе-.-Пе--и. П--- П----- П-т- П-т-и- ----------- Пет. Петти. 0
Py-t- P--t-i. P---- P------ P-e-. P-e-t-. ------------- Pyet. Pyetti.
Kuusi. Kuudes. Ше----Ше-т-. Ш---- Ш----- Ш-с-. Ш-с-и- ------------ Шест. Шести. 0
S-y-s-----yest-. S------ S------- S-y-s-. S-y-s-i- ---------------- Shyest. Shyesti.
Seitsemän. Seitsemäs. Се--м- С--м-. С----- С----- С-д-м- С-д-и- ------------- Седум. Седми. 0
S-edoo---S-e-mi. S------- S------ S-e-o-m- S-e-m-. ---------------- Syedoom. Syedmi.
Kahdeksan. Kahdeksas. О-ум. О---. О---- О---- О-у-. О-м-. ----------- Осум. Осми. 0
Os-----Osm-. O----- O---- O-o-m- O-m-. ------------ Osoom. Osmi.
Yhdeksän. Yhdeksäs. Д-в--- Д-в---. Д----- Д------ Д-в-т- Д-в-т-. -------------- Девет. Девети. 0
D--vy--. Dy--y-ti. D------- D-------- D-e-y-t- D-e-y-t-. ------------------ Dyevyet. Dyevyeti.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!