Lauseita

fi Numerot   »   ru Цифры

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [семь]

7 [semʹ]

Цифры

[Tsifry]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi venäjä Toista Lisää
Minä lasken: Я с-и-а-: Я с------ Я с-и-а-: --------- Я считаю: 0
Ya sc--t---: Y- s-------- Y- s-h-t-y-: ------------ Ya schitayu:
yksi, kaksi, kolme о--н, -в----ри о---- д--- т-- о-и-, д-а- т-и -------------- один, два, три 0
o--n---v-, t-i o---- d--- t-- o-i-, d-a- t-i -------------- odin, dva, tri
Minä lasken kolmeen. Я -ч-т-- -- --ё-. Я с----- д- т---- Я с-и-а- д- т-ё-. ----------------- Я считаю до трёх. 0
Y--sch--ay--d---rë--. Y- s------- d- t----- Y- s-h-t-y- d- t-ë-h- --------------------- Ya schitayu do trëkh.
Minä lasken eteenpäin. Я-с--т---дал--е: Я с----- д------ Я с-и-а- д-л-ш-: ---------------- Я считаю дальше: 0
Y--s-h--a-u---lʹshe: Y- s------- d------- Y- s-h-t-y- d-l-s-e- -------------------- Ya schitayu dalʹshe:
neljä, viisi, kuusi че-ы--,-пят-,--е--ь, ч------ п---- ш----- ч-т-р-, п-т-, ш-с-ь- -------------------- четыре, пять, шесть, 0
ch-----,-p-atʹ---hes-ʹ, c------- p----- s------ c-e-y-e- p-a-ʹ- s-e-t-, ----------------------- chetyre, pyatʹ, shestʹ,
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän с-мь----се-ь, -----ь с---- в------ д----- с-м-, в-с-м-, д-в-т- -------------------- семь, восемь, девять 0
s-m-- -os---,-d-v---ʹ s---- v------ d------ s-m-, v-s-m-, d-v-a-ʹ --------------------- semʹ, vosemʹ, devyatʹ
Minä lasken. Я сч-т--. Я с------ Я с-и-а-. --------- Я считаю. 0
Ya--chi-ayu. Y- s-------- Y- s-h-t-y-. ------------ Ya schitayu.
Sinä lasket. Ты-с-----ш-. Т- с-------- Т- с-и-а-ш-. ------------ Ты считаешь. 0
Ty sc-it-y-s-ʹ. T- s----------- T- s-h-t-y-s-ʹ- --------------- Ty schitayeshʹ.
Hän laskee. О- с--т---. О- с------- О- с-и-а-т- ----------- Он считает. 0
On-sc--tay--. O- s--------- O- s-h-t-y-t- ------------- On schitayet.
Yksi. Ensimmäinen. О-ин- Пе--ый. О---- П------ О-и-. П-р-ы-. ------------- Один. Первый. 0
O---.--er--y. O---- P------ O-i-. P-r-y-. ------------- Odin. Pervyy.
Kaksi. Toinen. Дв-- -то-ой. Д--- В------ Д-а- В-о-о-. ------------ Два. Второй. 0
D-a- Vto-oy. D--- V------ D-a- V-o-o-. ------------ Dva. Vtoroy.
Kolme. Kolmas. Т--.---ет-й. Т--- Т------ Т-и- Т-е-и-. ------------ Три. Третий. 0
Tr-.-Tr--iy. T--- T------ T-i- T-e-i-. ------------ Tri. Tretiy.
Neljä. Neljäs. Ч-т-ре- -е-вё--ы-. Ч------ Ч--------- Ч-т-р-. Ч-т-ё-т-й- ------------------ Четыре. Четвёртый. 0
Ch-t-r-.----t---ty-. C------- C---------- C-e-y-e- C-e-v-r-y-. -------------------- Chetyre. Chetvërtyy.
Viisi. Viides. Пят-. Пя--й. П---- П----- П-т-. П-т-й- ------------ Пять. Пятый. 0
P-a--. P-a-y-. P----- P------ P-a-ʹ- P-a-y-. -------------- Pyatʹ. Pyatyy.
Kuusi. Kuudes. Ше--ь. Шесто-. Ш----- Ш------ Ш-с-ь- Ш-с-о-. -------------- Шесть. Шестой. 0
Sh-stʹ.--h-st-y. S------ S------- S-e-t-. S-e-t-y- ---------------- Shestʹ. Shestoy.
Seitsemän. Seitsemäs. Се--- Седьмой. С---- С------- С-м-. С-д-м-й- -------------- Семь. Седьмой. 0
S--ʹ. -ed--oy. S---- S------- S-m-. S-d-m-y- -------------- Semʹ. Sedʹmoy.
Kahdeksan. Kahdeksas. В-се----В-с-мо-. В------ В------- В-с-м-. В-с-м-й- ---------------- Восемь. Восьмой. 0
Vos---- Vos---y. V------ V------- V-s-m-. V-s-m-y- ---------------- Vosemʹ. Vosʹmoy.
Yhdeksän. Yhdeksäs. Де--ть.--е-ят-й. Д------ Д------- Д-в-т-. Д-в-т-й- ---------------- Девять. Девятый. 0
D--y-t-. D--y----. D------- D-------- D-v-a-ʹ- D-v-a-y-. ------------------ Devyatʹ. Devyatyy.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!