Lauseita

fi Viikonpäivät   »   af Weeksdae

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [nege]

Weeksdae

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
maanantai Maan--g M------ M-a-d-g ------- Maandag 0
tiistai Di--d-g D------ D-n-d-g ------- Dinsdag 0
keskiviikko Woens-ag W------- W-e-s-a- -------- Woensdag 0
torstai Dond-r--g D-------- D-n-e-d-g --------- Donderdag 0
perjantai Vr-d-g V----- V-y-a- ------ Vrydag 0
lauantai S---rd-g S------- S-t-r-a- -------- Saterdag 0
sunnuntai S---ag S----- S-n-a- ------ Sondag 0
viikko di- w-ek d-- w--- d-e w-e- -------- die week 0
maanantaista sunnuntaihin va- Maanda- ---------g v-- M------ t-- S----- v-n M-a-d-g t-t S-n-a- ---------------------- van Maandag tot Sondag 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. D-----r----da- -- -aan---. D-- e----- d-- i- M------- D-e e-r-t- d-g i- M-a-d-g- -------------------------- Die eerste dag is Maandag. 0
Toinen päivä on tiistai. Die ---e-e-d-g----Di---a-. D-- t----- d-- i- D------- D-e t-e-d- d-g i- D-n-d-g- -------------------------- Die tweede dag is Dinsdag. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Die---r-e da- i------s--g. D-- d---- d-- i- W-------- D-e d-r-e d-g i- W-e-s-a-. -------------------------- Die derde dag is Woensdag. 0
Neljäs päivä on torstai. Di--v-er-e -a- ----on-e---g. D-- v----- d-- i- D--------- D-e v-e-d- d-g i- D-n-e-d-g- ---------------------------- Die vierde dag is Donderdag. 0
Viides päivä on perjantai. Die -yf---da---s-Vry-ag. D-- v---- d-- i- V------ D-e v-f-e d-g i- V-y-a-. ------------------------ Die vyfde dag is Vrydag. 0
Kuudes päivä on lauantai. D----e-d- -ag -s Sate---g. D-- s---- d-- i- S-------- D-e s-s-e d-g i- S-t-r-a-. -------------------------- Die sesde dag is Saterdag. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. D-e-s-w-nd---a- i- --n--g. D-- s------ d-- i- S------ D-e s-w-n-e d-g i- S-n-a-. -------------------------- Die sewende dag is Sondag. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Di- week--et s--e-da-. D-- w--- h-- s--- d--- D-e w-e- h-t s-w- d-e- ---------------------- Die week het sewe dae. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Ons--e---net-vyf da-. O-- w--- n-- v-- d--- O-s w-r- n-t v-f d-e- --------------------- Ons werk net vyf dae. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!