Lauseita

fi Viikonpäivät   »   bg Дните на седмицата

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [девет]

9 [devet]

Дните на седмицата

[Dnite na sedmitsata]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
maanantai пон---лник п--------- п-н-д-л-и- ---------- понеделник 0
p-n-del--k p--------- p-n-d-l-i- ---------- ponedelnik
tiistai в-ор-ик в------ в-о-н-к ------- вторник 0
vt-rn-k v------ v-o-n-k ------- vtornik
keskiviikko сряда с---- с-я-а ----- сряда 0
srya-a s----- s-y-d- ------ sryada
torstai че--ъ-тък ч-------- ч-т-ъ-т-к --------- четвъртък 0
c-et-y-tyk c--------- c-e-v-r-y- ---------- chetvyrtyk
perjantai п---к п---- п-т-к ----- петък 0
pet-k p---- p-t-k ----- petyk
lauantai с-бота с----- с-б-т- ------ събота 0
s---ta s----- s-b-t- ------ sybota
sunnuntai н----я н----- н-д-л- ------ неделя 0
ne-elya n------ n-d-l-a ------- nedelya
viikko с-д---а с------ с-д-и-а ------- седмица 0
se--it-a s------- s-d-i-s- -------- sedmitsa
maanantaista sunnuntaihin о----н-дел--- -- ---е-я о- п--------- д- н----- о- п-н-д-л-и- д- н-д-л- ----------------------- от понеделник до неделя 0
ot ---ed-ln-------e-el-a o- p--------- d- n------ o- p-n-d-l-i- d- n-d-l-a ------------------------ ot ponedelnik do nedelya
Ensimmäinen päivä on maanantai. Пър--ят ден-е понеде-н--. П------ д-- е п---------- П-р-и-т д-н е п-н-д-л-и-. ------------------------- Първият ден е понеделник. 0
Pyrviya- d-n -e-pone-e-ni-. P------- d-- y- p---------- P-r-i-a- d-n y- p-n-d-l-i-. --------------------------- Pyrviyat den ye ponedelnik.
Toinen päivä on tiistai. В---и-т --н-- в-орни-. В------ д-- е в------- В-о-и-т д-н е в-о-н-к- ---------------------- Вторият ден е вторник. 0
Vtor---t--en-ye v-o--i-. V------- d-- y- v------- V-o-i-a- d-n y- v-o-n-k- ------------------------ Vtoriyat den ye vtornik.
Kolmas päivä on keskiviikko. Тр-т-ят --н е-с---а. Т------ д-- е с----- Т-е-и-т д-н е с-я-а- -------------------- Третият ден е сряда. 0
Tre--y-- den -- sry---. T------- d-- y- s------ T-e-i-a- d-n y- s-y-d-. ----------------------- Tretiyat den ye sryada.
Neljäs päivä on torstai. Четвъртият-д---- ч-тв--т-к. Ч--------- д-- е ч--------- Ч-т-ъ-т-я- д-н е ч-т-ъ-т-к- --------------------------- Четвъртият ден е четвъртък. 0
Ch-tvyrtiy-- d-n y- --etvy-t-k. C----------- d-- y- c---------- C-e-v-r-i-a- d-n y- c-e-v-r-y-. ------------------------------- Chetvyrtiyat den ye chetvyrtyk.
Viides päivä on perjantai. Пет--т де- - ----к. П----- д-- е п----- П-т-я- д-н е п-т-к- ------------------- Петият ден е петък. 0
Pe---at --- y- pet--. P------ d-- y- p----- P-t-y-t d-n y- p-t-k- --------------------- Petiyat den ye petyk.
Kuudes päivä on lauantai. Ше--и----е- ---ъб---. Ш------ д-- е с------ Ш-с-и-т д-н е с-б-т-. --------------------- Шестият ден е събота. 0
S-------t--en--e--y-ota. S-------- d-- y- s------ S-e-t-y-t d-n y- s-b-t-. ------------------------ Shestiyat den ye sybota.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. С-----т-----е---д-л-. С------ д-- е н------ С-д-и-т д-н е н-д-л-. --------------------- Седмият ден е неделя. 0
S----y---d-n--e-nede--a. S------- d-- y- n------- S-d-i-a- d-n y- n-d-l-a- ------------------------ Sedmiyat den ye nedelya.
Viikossa on seitsemän päivää. С-----а-а---а се--м -н-. С-------- и-- с---- д--- С-д-и-а-а и-а с-д-м д-и- ------------------------ Седмицата има седем дни. 0
S-----s-ta ----se----d-i. S--------- i-- s---- d--- S-d-i-s-t- i-a s-d-m d-i- ------------------------- Sedmitsata ima sedem dni.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Н-е ра---и- сам- --- -н-. Н-- р------ с--- п-- д--- Н-е р-б-т-м с-м- п-т д-и- ------------------------- Ние работим само пет дни. 0
N---ra------sa-o-p-t-dni. N-- r------ s--- p-- d--- N-e r-b-t-m s-m- p-t d-i- ------------------------- Nie rabotim samo pet dni.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!