Lauseita

fi Viikonpäivät   »   eo Semajntagoj

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [naŭ]

Semajntagoj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
maanantai l------o l- l---- l- l-n-o -------- la lundo 0
tiistai la ---do l- m---- l- m-r-o -------- la mardo 0
keskiviikko la-m---r-do l- m------- l- m-r-r-d- ----------- la merkredo 0
torstai la -a-do l- ĵ---- l- ĵ-ŭ-o -------- la ĵaŭdo 0
perjantai la-ven----o l- v------- l- v-n-r-d- ----------- la vendredo 0
lauantai la--ab-to l- s----- l- s-b-t- --------- la sabato 0
sunnuntai l--------o l- d------ l- d-m-n-o ---------- la dimanĉo 0
viikko la s-m--no l- s------ l- s-m-j-o ---------- la semajno 0
maanantaista sunnuntaihin de lundo ĝi--dima--o d- l---- ĝ-- d------ d- l-n-o ĝ-s d-m-n-o -------------------- de lundo ĝis dimanĉo 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. La-u-ua -a-- esta---un-o. L- u--- t--- e---- l----- L- u-u- t-g- e-t-s l-n-o- ------------------------- La unua tago estas lundo. 0
Toinen päivä on tiistai. La -u-----o est-- -ard-. L- d-- t--- e---- m----- L- d-a t-g- e-t-s m-r-o- ------------------------ La dua tago estas mardo. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. La-tria ---- es-a----r-redo. L- t--- t--- e---- m-------- L- t-i- t-g- e-t-s m-r-r-d-. ---------------------------- La tria tago estas merkredo. 0
Neljäs päivä on torstai. L- kv--a---go es-a-----do. L- k---- t--- e---- ĵ----- L- k-a-a t-g- e-t-s ĵ-ŭ-o- -------------------------- La kvara tago estas ĵaŭdo. 0
Viides päivä on perjantai. L- -vina --go---t----e-d----. L- k---- t--- e---- v-------- L- k-i-a t-g- e-t-s v-n-r-d-. ----------------------------- La kvina tago estas vendredo. 0
Kuudes päivä on lauantai. L--sesa ta-o--s--s ------. L- s--- t--- e---- s------ L- s-s- t-g- e-t-s s-b-t-. -------------------------- La sesa tago estas sabato. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. La--e-- -a-o-e-t-s-----nĉo. L- s--- t--- e---- d------- L- s-p- t-g- e-t-s d-m-n-o- --------------------------- La sepa tago estas dimanĉo. 0
Viikossa on seitsemän päivää. L- se---no h--as --p-t--oj-. L- s------ h---- s-- t------ L- s-m-j-o h-v-s s-p t-g-j-. ---------------------------- La semajno havas sep tagojn. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. N--lab-----nu--kv-- t-go-n. N- l------ n-- k--- t------ N- l-b-r-s n-r k-i- t-g-j-. --------------------------- Ni laboras nur kvin tagojn. 0

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!