Lauseita

fi Viikonpäivät   »   fr Les jours de la semaine

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [neuf]

Les jours de la semaine

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
maanantai le-l---i l- l---- l- l-n-i -------- le lundi 0
tiistai le --r-i l- m---- l- m-r-i -------- le mardi 0
keskiviikko le merc-edi l- m------- l- m-r-r-d- ----------- le mercredi 0
torstai l---e--i l- j---- l- j-u-i -------- le jeudi 0
perjantai le-v--d--di l- v------- l- v-n-r-d- ----------- le vendredi 0
lauantai l- s----i l- s----- l- s-m-d- --------- le samedi 0
sunnuntai le -i-anche l- d------- l- d-m-n-h- ----------- le dimanche 0
viikko l- -e-ai-e l- s------ l- s-m-i-e ---------- la semaine 0
maanantaista sunnuntaihin du lu--i-au d--anc-e d- l---- a- d------- d- l-n-i a- d-m-n-h- -------------------- du lundi au dimanche 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. L---remier jour e-t ---lu-d-. L- p------ j--- e-- l- l----- L- p-e-i-r j-u- e-t l- l-n-i- ----------------------------- Le premier jour est le lundi. 0
Toinen päivä on tiistai. Le-d-ux-è-e ---- --- le-mard-. L- d------- j--- e-- l- m----- L- d-u-i-m- j-u- e-t l- m-r-i- ------------------------------ Le deuxième jour est le mardi. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Le-t-o-------j--- -st----mercre--. L- t-------- j--- e-- l- m-------- L- t-o-s-è-e j-u- e-t l- m-r-r-d-. ---------------------------------- Le troisième jour est le mercredi. 0
Neljäs päivä on torstai. L--q-a--ièm--jour -st-le j-u--. L- q-------- j--- e-- l- j----- L- q-a-r-è-e j-u- e-t l- j-u-i- ------------------------------- Le quatrième jour est le jeudi. 0
Viides päivä on perjantai. L--c-nqui-m--jou- -st-le v-----di. L- c-------- j--- e-- l- v-------- L- c-n-u-è-e j-u- e-t l- v-n-r-d-. ---------------------------------- Le cinquième jour est le vendredi. 0
Kuudes päivä on lauantai. L--sixi-m------ -s- l--sa--d-. L- s------ j--- e-- l- s------ L- s-x-è-e j-u- e-t l- s-m-d-. ------------------------------ Le sixième jour est le samedi. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. L------i--e-jo-- es- le-d-ma--h-. L- s------- j--- e-- l- d-------- L- s-p-i-m- j-u- e-t l- d-m-n-h-. --------------------------------- Le septième jour est le dimanche. 0
Viikossa on seitsemän päivää. L- semaine a-s-pt-jo-rs. L- s------ a s--- j----- L- s-m-i-e a s-p- j-u-s- ------------------------ La semaine a sept jours. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Nou--------v---lo---qu- ci----o-rs. N--- n- t---------- q-- c--- j----- N-u- n- t-a-a-l-o-s q-e c-n- j-u-s- ----------------------------------- Nous ne travaillons que cinq jours. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!