Lauseita

fi Viikonpäivät   »   ky Days of the week

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [тогуз]

9 [toguz]

Days of the week

[Jumanın kündörü]

Voit napsauttaa kutakin tyhjää nähdäksesi tekstin tai:   

suomi kyrgyz Toista Lisää
maanantai Дү-----ү Дүйшөмбү 0
Dü-----üDüyşömbü
tiistai Ше-----и Шейшемби 0
Şe-----iŞeyşembi
keskiviikko Ша-----и Шаршемби 0
Şa-----iŞarşembi
   
torstai Бе-----и Бейшемби 0
Be-----iBeyşembi
perjantai Жу-а Жума 0
Ju-aJuma
lauantai Иш---и Ишемби 0
İş---iİşembi
   
sunnuntai Же-----и Жекшемби 0
Je-----iJekşembi
viikko жу-а жума 0
ju-ajuma
maanantaista sunnuntaihin дү--------- ж--------- ч---н дүйшөмбүдөн жекшембиге чейин 0
dü--------- j--------- ç---ndüyşömbüdön jekşembige çeyin
   
Ensimmäinen päivä on maanantai. Би----- к-- - д-------. Биринчи күн - дүйшөмбү. 0
Bi----- k-- - d-------.Birinçi kün - düyşömbü.
Toinen päivä on tiistai. Эк---- к-- - ш-------. Экинчи күн - шейшемби. 0
Ek---- k-- - ş-------.Ekinçi kün - şeyşembi.
Kolmas päivä on keskiviikko. Үч---- к-- - ш-------. Үчүнчү күн - шаршемби. 0
Üç---- k-- - ş-------.Üçünçü kün - şarşembi.
   
Neljäs päivä on torstai. Тө------ к-- - б-------. Төртүнчү күн - бейшемби. 0
Tö------ k-- - b-------.Törtünçü kün - beyşembi.
Viides päivä on perjantai. Бе----- к-- – ж---. Бешинчи күн – жума. 0
Be----- k-- – j---.Beşinçi kün – juma.
Kuudes päivä on lauantai. Ал----- к-- - и-----. Алтынчы күн - ишемби. 0
Al----- k-- - i-----.Altınçı kün - işembi.
   
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Же----- к-- - ж-------. Жетинчи күн - жекшемби. 0
Je----- k-- - j-------.Jetinçi kün - jekşembi.
Viikossa on seitsemän päivää. Би- ж----- ж--- к-- б--. Бир жумада жети күн бар. 0
Bi- j----- j--- k-- b--.Bir jumada jeti kün bar.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Би- б------ б-- к-- и-------. Биз болгону беш күн иштейбиз. 0
Bi- b------ b-- k-- i-------.Biz bolgonu beş kün işteybiz.
   

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!