Lauseita

fi Viikonpäivät   »   ro Zilele săptămânii

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [nouă]

Zilele săptămânii

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
maanantai l--i l--- l-n- ---- luni 0
tiistai ma-ţi m---- m-r-i ----- marţi 0
keskiviikko mie--u-i m------- m-e-c-r- -------- miercuri 0
torstai joi j-- j-i --- joi 0
perjantai v--e-i v----- v-n-r- ------ vineri 0
lauantai s-m--tă s------ s-m-ă-ă ------- sâmbătă 0
sunnuntai d-m----ă d------- d-m-n-c- -------- duminică 0
viikko s--t-mâ-a s-------- s-p-ă-â-a --------- săptămâna 0
maanantaista sunnuntaihin de-lu-i--â-- --m-nică d- l--- p--- d------- d- l-n- p-n- d-m-n-c- --------------------- de luni până duminică 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. P-im- z--e-te l---. P---- z- e--- l---- P-i-a z- e-t- l-n-. ------------------- Prima zi este luni. 0
Toinen päivä on tiistai. A do-- zi est- -a-ţi. A d--- z- e--- m----- A d-u- z- e-t- m-r-i- --------------------- A doua zi este marţi. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. A--r-ia--- e-t----ercur-. A t---- z- e--- m-------- A t-e-a z- e-t- m-e-c-r-. ------------------------- A treia zi este miercuri. 0
Neljäs päivä on torstai. A -------i --t- -oi. A p---- z- e--- j--- A p-t-a z- e-t- j-i- -------------------- A patra zi este joi. 0
Viides päivä on perjantai. A c--cea z--e--e--in-r-. A c----- z- e--- v------ A c-n-e- z- e-t- v-n-r-. ------------------------ A cincea zi este vineri. 0
Kuudes päivä on lauantai. A --s-a -i---t---âmbăt-. A ş---- z- e--- s------- A ş-s-a z- e-t- s-m-ă-ă- ------------------------ A şasea zi este sâmbătă. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. A----t-a--i-e-te-----ni-ă. A ş----- z- e--- d-------- A ş-p-e- z- e-t- d-m-n-c-. -------------------------- A şaptea zi este duminică. 0
Viikossa on seitsemän päivää. S----mâ-a-are şa--e zi-e. S-------- a-- ş---- z---- S-p-ă-â-a a-e ş-p-e z-l-. ------------------------- Săptămâna are şapte zile. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Noi-l-cră-----r ---ci z-l-. N-- l----- d--- c---- z---- N-i l-c-ă- d-a- c-n-i z-l-. --------------------------- Noi lucrăm doar cinci zile. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!