Lauseita

fi Viikonpäivät   »   sv Veckans dagar

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [nio]

Veckans dagar

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
maanantai m--dag m----- m-n-a- ------ måndag 0
tiistai ti---g t----- t-s-a- ------ tisdag 0
keskiviikko o----g o----- o-s-a- ------ onsdag 0
torstai to--d-g t------ t-r-d-g ------- torsdag 0
perjantai fr-d-g f----- f-e-a- ------ fredag 0
lauantai l-r--g l----- l-r-a- ------ lördag 0
sunnuntai s-nd-g s----- s-n-a- ------ söndag 0
viikko v-c--n v----- v-c-a- ------ veckan 0
maanantaista sunnuntaihin fr-- m--d---t--- sönd-g f--- m----- t--- s----- f-å- m-n-a- t-l- s-n-a- ----------------------- från måndag till söndag 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. Den---rs-- d---- är m--d--. D-- f----- d---- ä- m------ D-n f-r-t- d-g-n ä- m-n-a-. --------------------------- Den första dagen är måndag. 0
Toinen päivä on tiistai. D-- --d-- dag-n är ti-dag. D-- a---- d---- ä- t------ D-n a-d-a d-g-n ä- t-s-a-. -------------------------- Den andra dagen är tisdag. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. D---tredje -agen-är-ons---. D-- t----- d---- ä- o------ D-n t-e-j- d-g-n ä- o-s-a-. --------------------------- Den tredje dagen är onsdag. 0
Neljäs päivä on torstai. D-- ---r-- d--e- -r-tor--a-. D-- f----- d---- ä- t------- D-n f-ä-d- d-g-n ä- t-r-d-g- ---------------------------- Den fjärde dagen är torsdag. 0
Viides päivä on perjantai. D-n ------d-g-n-ä--f----g. D-- f---- d---- ä- f------ D-n f-m-e d-g-n ä- f-e-a-. -------------------------- Den femte dagen är fredag. 0
Kuudes päivä on lauantai. De- sj-tte dag-n -- lö-d--. D-- s----- d---- ä- l------ D-n s-ä-t- d-g-n ä- l-r-a-. --------------------------- Den sjätte dagen är lördag. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. De- --un-e-d---n ä--sön---. D-- s----- d---- ä- s------ D-n s-u-d- d-g-n ä- s-n-a-. --------------------------- Den sjunde dagen är söndag. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Ve---n-har-s---daga-. V----- h-- s-- d----- V-c-a- h-r s-u d-g-r- --------------------- Veckan har sju dagar. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Vi-a------ b--a-f-m dagar. V- a------ b--- f-- d----- V- a-b-t-r b-r- f-m d-g-r- -------------------------- Vi arbetar bara fem dagar. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!