Lauseita

fi Viikonpäivät   »   te వారం లోని రోజులు

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [తొమ్మిది]

9 [Tom\'midi]

వారం లోని రోజులు

[Vāraṁ lōni rōjulu]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi telugu Toista Lisää
maanantai స-మ---ం స------ స-మ-ా-ం ------- సోమవారం 0
S-ma--r-ṁ S-------- S-m-v-r-ṁ --------- Sōmavāraṁ
tiistai మ---వ-రం మ------- మ-గ-వ-ర- -------- మంగళవారం 0
Maṅga--v-r-ṁ M----------- M-ṅ-a-a-ā-a- ------------ Maṅgaḷavāraṁ
keskiviikko బు-వారం బ------ బ-ధ-ా-ం ------- బుధవారం 0
Bu-ha--raṁ B--------- B-d-a-ā-a- ---------- Budhavāraṁ
torstai గుర--ా-ం గ------- గ-ర-వ-ర- -------- గురువారం 0
Gu--vāraṁ G-------- G-r-v-r-ṁ --------- Guruvāraṁ
perjantai శ--్రవారం శ-------- శ-క-ర-ా-ం --------- శుక్రవారం 0
Śu-ra--raṁ Ś--------- Ś-k-a-ā-a- ---------- Śukravāraṁ
lauantai శని-ారం శ------ శ-ి-ా-ం ------- శనివారం 0
Śa--v-r-ṁ Ś-------- Ś-n-v-r-ṁ --------- Śanivāraṁ
sunnuntai ఆ--వ--ం ఆ------ ఆ-ి-ా-ం ------- ఆదివారం 0
Ād-v---ṁ Ā------- Ā-i-ā-a- -------- Ādivāraṁ
viikko వా-ం వ--- వ-ర- ---- వారం 0
Vāraṁ V---- V-r-ṁ ----- Vāraṁ
maanantaista sunnuntaihin సో-వా-ం-న--డి-ఆది-ా-ం వ-కు స------ న---- ఆ------ వ--- స-మ-ా-ం న-ం-ి ఆ-ి-ా-ం వ-క- -------------------------- సోమవారం నుండి ఆదివారం వరకు 0
Sōmavā-----uṇ-i -----ra--v-r--u S-------- n---- ā------- v----- S-m-v-r-ṁ n-ṇ-i ā-i-ā-a- v-r-k- ------------------------------- Sōmavāraṁ nuṇḍi ādivāraṁ varaku
Ensimmäinen päivä on maanantai. మ---ి ర-జ---ో-వార---వ---ం-ి మ---- ర--- స------ అ------- మ-ద-ి ర-జ- స-మ-ా-ం అ-ు-ు-ద- --------------------------- మొదటి రోజు సోమవారం అవుతుంది 0
Mo---- -ō-- --m-v-------utu-di M----- r--- s-------- a------- M-d-ṭ- r-j- s-m-v-r-ṁ a-u-u-d- ------------------------------ Modaṭi rōju sōmavāraṁ avutundi
Toinen päivä on tiistai. రెండవ-ర--- మంగళవారం -వ---ం-ి ర---- ర--- మ------- అ------- ర-ం-వ ర-జ- మ-గ-వ-ర- అ-ు-ు-ద- ---------------------------- రెండవ రోజు మంగళవారం అవుతుంది 0
Re-ḍav-----u-m--g-ḷ-v---ṁ-avutundi R------ r--- m----------- a------- R-ṇ-a-a r-j- m-ṅ-a-a-ā-a- a-u-u-d- ---------------------------------- Reṇḍava rōju maṅgaḷavāraṁ avutundi
Kolmas päivä on keskiviikko. మ--- రో-ు--ుధవ-ర---వ-తుంది మ--- ర--- బ------ అ------- మ-డ- ర-జ- బ-ధ-ా-ం అ-ు-ు-ద- -------------------------- మూడవ రోజు బుధవారం అవుతుంది 0
M-ḍava rō-- -ud--v--aṁ-avut---i M----- r--- b--------- a------- M-ḍ-v- r-j- b-d-a-ā-a- a-u-u-d- ------------------------------- Mūḍava rōju budhavāraṁ avutundi
Neljäs päivä on torstai. నాల--వ ర-జు -ురు-ార--అ---ు--ి న----- ర--- గ------- అ------- న-ల-గ- ర-జ- గ-ర-వ-ర- అ-ు-ు-ద- ----------------------------- నాలుగవ రోజు గురువారం అవుతుంది 0
Nālu-a-- -ōj--------raṁ-a-ut-n-i N------- r--- g-------- a------- N-l-g-v- r-j- g-r-v-r-ṁ a-u-u-d- -------------------------------- Nālugava rōju guruvāraṁ avutundi
Viides päivä on perjantai. ఐ-- రో------్------అవ--ుం-ి ఐ-- ర--- శ-------- అ------- ఐ-వ ర-జ- శ-క-ర-ా-ం అ-ు-ు-ద- --------------------------- ఐదవ రోజు శుక్రవారం అవుతుంది 0
A---va-rōj- -ukr--āraṁ avutundi A----- r--- ś--------- a------- A-d-v- r-j- ś-k-a-ā-a- a-u-u-d- ------------------------------- Aidava rōju śukravāraṁ avutundi
Kuudes päivä on lauantai. ఆ-వ ర-జు శన-వ-రం అవుత--ది ఆ-- ర--- శ------ అ------- ఆ-వ ర-జ- శ-ి-ా-ం అ-ు-ు-ద- ------------------------- ఆరవ రోజు శనివారం అవుతుంది 0
Ā--va--------niv--aṁ-a-u-u-di Ā---- r--- ś-------- a------- Ā-a-a r-j- ś-n-v-r-ṁ a-u-u-d- ----------------------------- Ārava rōju śanivāraṁ avutundi
Seitsemäs päivä on sunnuntai. ఏ---రోజ--ఆ----రం ---త-ం-ి ఏ-- ర--- ఆ------ అ------- ఏ-వ ర-జ- ఆ-ి-ా-ం అ-ు-ు-ద- ------------------------- ఏడవ రోజు ఆదివారం అవుతుంది 0
Ēḍava-rōju-ādiv--a- -v--undi Ē---- r--- ā------- a------- Ē-a-a r-j- ā-i-ā-a- a-u-u-d- ---------------------------- Ēḍava rōju ādivāraṁ avutundi
Viikossa on seitsemän päivää. వార--ల---డు---జుల- -ంట-యి వ--- ల- ఏ-- ర----- ఉ----- వ-ర- ల- ఏ-ు ర-జ-ల- ఉ-ట-య- ------------------------- వారం లో ఏడు రోజులు ఉంటాయి 0
V-raṁ lō--ḍ--r-j-lu-uṇ---i V---- l- ē-- r----- u----- V-r-ṁ l- ē-u r-j-l- u-ṭ-y- -------------------------- Vāraṁ lō ēḍu rōjulu uṇṭāyi
Teemme töitä viisi päivää viikossa. మనం కేవల- ఐ-- రో--లే--నిచ--్తాము మ-- క---- ఐ-- ర----- ప---------- మ-ం క-వ-ం ఐ-ు ర-జ-ల- ప-ి-ే-్-ా-ు -------------------------------- మనం కేవలం ఐదు రోజులే పనిచేస్తాము 0
M--aṁ -ē--laṁ---du --j-lē-p-n-cē-t--u M---- k------ a--- r----- p---------- M-n-ṁ k-v-l-ṁ a-d- r-j-l- p-n-c-s-ā-u ------------------------------------- Manaṁ kēvalaṁ aidu rōjulē panicēstāmu

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!