Lauseita

fi Viikonpäivät   »   tr Haftanın günleri

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [dokuz]

Haftanın günleri

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
maanantai Paz-r---i P-------- P-z-r-e-i --------- Pazartesi 0
tiistai S--ı S--- S-l- ---- Salı 0
keskiviikko Ç-r----a Ç------- Ç-r-a-b- -------- Çarşamba 0
torstai P----mbe P------- P-r-e-b- -------- Perşembe 0
perjantai C--a C--- C-m- ---- Cuma 0
lauantai C---rtesi C-------- C-m-r-e-i --------- Cumartesi 0
sunnuntai P-z-r P---- P-z-r ----- Pazar 0
viikko h---a h---- h-f-a ----- hafta 0
maanantaista sunnuntaihin p---r-esi-en-P-z--a ----r p----------- P----- k---- p-z-r-e-i-e- P-z-r- k-d-r ------------------------- pazartesiden Pazara kadar 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. İ-k--ün Pa-ar-e-i--r. İ-- g-- P------------ İ-k g-n P-z-r-e-i-i-. --------------------- İlk gün Pazartesidir. 0
Toinen päivä on tiistai. İ--nc- g-n-S--ıd--. İ----- g-- S------- İ-i-c- g-n S-l-d-r- ------------------- İkinci gün Salıdır. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Ü--n-ü gü- -ar--mb-dı-. Ü----- g-- Ç----------- Ü-ü-c- g-n Ç-r-a-b-d-r- ----------------------- Üçüncü gün Çarşambadır. 0
Neljäs päivä on torstai. D----n---g-- --rş---ed--. D------- g-- P----------- D-r-ü-c- g-n P-r-e-b-d-r- ------------------------- Dördüncü gün Perşembedir. 0
Viides päivä on perjantai. B-şi-c- -----umad-r. B------ g-- C------- B-ş-n-i g-n C-m-d-r- -------------------- Beşinci gün Cumadır. 0
Kuudes päivä on lauantai. Altın-ı-gü- C-m-r-------. A------ g-- C------------ A-t-n-ı g-n C-m-r-e-i-i-. ------------------------- Altıncı gün Cumartesidir. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Yed-nc--g-n P--ard-r. Y------ g-- P-------- Y-d-n-i g-n P-z-r-ı-. --------------------- Yedinci gün Pazardır. 0
Viikossa on seitsemän päivää. H-f----e-- ----ü-. H---- y--- g------ H-f-a y-d- g-n-ü-. ------------------ Hafta yedi gündür. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. B-z yal-ı--b-ş g-- ç-l--ıyo--z. B-- y----- b-- g-- ç----------- B-z y-l-ı- b-ş g-n ç-l-ş-y-r-z- ------------------------------- Biz yalnız beş gün çalışıyoruz. 0

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!