Lauseita

fi Juomia   »   da Drikkevarer

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [tolv]

Drikkevarer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Minä juon teetä. Jeg --i---r-t-. J-- d------ t-- J-g d-i-k-r t-. --------------- Jeg drikker te. 0
Minä juon kahvia. J---d--kk-r k--fe. J-- d------ k----- J-g d-i-k-r k-f-e- ------------------ Jeg drikker kaffe. 0
Minä juon kivenäisvettä. J-- d-ik--- d--skva-d. J-- d------ d--------- J-g d-i-k-r d-n-k-a-d- ---------------------- Jeg drikker danskvand. 0
Juotko teetä sitruunalla? Dr--ke- ---te ----c-t--n? D------ d- t- m-- c------ D-i-k-r d- t- m-d c-t-o-? ------------------------- Drikker du te med citron? 0
Juotko kahvia sokerilla? Dri-ker-------fe --d s--k--? D------ d- k---- m-- s------ D-i-k-r d- k-f-e m-d s-k-e-? ---------------------------- Drikker du kaffe med sukker? 0
Juotko vettä jäillä? D----e- -- v----me---s? D------ d- v--- m-- i-- D-i-k-r d- v-n- m-d i-? ----------------------- Drikker du vand med is? 0
Täällä on bileet. Her--- de- f-st. H-- e- d-- f---- H-r e- d-r f-s-. ---------------- Her er der fest. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Folk ---kk-r--h-mpa---. F--- d------ c--------- F-l- d-i-k-r c-a-p-g-e- ----------------------- Folk drikker champagne. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. F-l--dri-ker -----g-øl. F--- d------ v-- o- ø-- F-l- d-i-k-r v-n o- ø-. ----------------------- Folk drikker vin og øl. 0
Juotko alkoholia? Dri---r du al---ol? D------ d- a------- D-i-k-r d- a-k-h-l- ------------------- Drikker du alkohol? 0
Juotko viskiä? D---k-r-du --i-k-? D------ d- w------ D-i-k-r d- w-i-k-? ------------------ Drikker du whisky? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Drikke- du---m--g-c-l-? D------ d- r-- o- c---- D-i-k-r d- r-m o- c-l-? ----------------------- Drikker du rom og cola? 0
En pidä kuohuviinistä. J-g --n -kke lide -h--p-gne. J-- k-- i--- l--- c--------- J-g k-n i-k- l-d- c-a-p-g-e- ---------------------------- Jeg kan ikke lide champagne. 0
Minä en pidä viinistä. J-g-k-n ikk---i-----n. J-- k-- i--- l--- v--- J-g k-n i-k- l-d- v-n- ---------------------- Jeg kan ikke lide vin. 0
Minä en pidä oluesta. J-- kan---k---i-e ø-. J-- k-- i--- l--- ø-- J-g k-n i-k- l-d- ø-. --------------------- Jeg kan ikke lide øl. 0
Vauva pitää maidosta. B---e- kan--i-e mæ--. B----- k-- l--- m---- B-b-e- k-n l-d- m-l-. --------------------- Babyen kan lide mælk. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. B-rn-t k-- l--e-k---- -g-æb-em---. B----- k-- l--- k---- o- æ-------- B-r-e- k-n l-d- k-k-o o- æ-l-m-s-. ---------------------------------- Barnet kan lide kakao og æblemost. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. K-i-den--an ---e--p---s---u--e--g -ra--ju--e. K------ k-- l--- a------------ o- g---------- K-i-d-n k-n l-d- a-p-l-i-j-i-e o- g-a-e-u-c-. --------------------------------------------- Kvinden kan lide appelsinjuice og grapejuice. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!