Lauseita

fi Juomia   »   el Ποτά

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [δώδεκα]

12 [dṓdeka]

Ποτά

[Potá]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
Minä juon teetä. (Εγώ-----ω---άι. (---- Π--- τ---- (-γ-) Π-ν- τ-ά-. ---------------- (Εγώ) Πίνω τσάι. 0
(E--- ---- ts-i. (---- P--- t---- (-g-) P-n- t-á-. ---------------- (Egṓ) Pínō tsái.
Minä juon kahvia. (-γώ)--ίνω κα--. (---- Π--- κ---- (-γ-) Π-ν- κ-φ-. ---------------- (Εγώ) Πίνω καφέ. 0
(Egṓ- Pínō -a-h-. (---- P--- k----- (-g-) P-n- k-p-é- ----------------- (Egṓ) Pínō kaphé.
Minä juon kivenäisvettä. (-γ-) -ίνω--ετα-λι-ό νε--. (---- Π--- μ-------- ν---- (-γ-) Π-ν- μ-τ-λ-ι-ό ν-ρ-. -------------------------- (Εγώ) Πίνω μεταλλικό νερό. 0
(Egṓ---í-- -et-l-i-- neró. (---- P--- m-------- n---- (-g-) P-n- m-t-l-i-ó n-r-. -------------------------- (Egṓ) Pínō metallikó neró.
Juotko teetä sitruunalla? Π--ει---- --ά---- --μόν-; Π----- τ- τ--- μ- λ------ Π-ν-ι- τ- τ-ά- μ- λ-μ-ν-; ------------------------- Πίνεις το τσάι με λεμόνι; 0
P-------o----i me-lemó-i? P----- t- t--- m- l------ P-n-i- t- t-á- m- l-m-n-? ------------------------- Píneis to tsái me lemóni?
Juotko kahvia sokerilla? Πί-ε-ς τον κ--- ---ζά-α--; Π----- τ-- κ--- μ- ζ------ Π-ν-ι- τ-ν κ-φ- μ- ζ-χ-ρ-; -------------------------- Πίνεις τον καφέ με ζάχαρη; 0
P--e-- ton-k--hé--e --ch-r-? P----- t-- k---- m- z------- P-n-i- t-n k-p-é m- z-c-a-ē- ---------------------------- Píneis ton kaphé me zácharē?
Juotko vettä jäillä? Π---ι- τ--νερ---- -άγο; Π----- τ- ν--- μ- π---- Π-ν-ι- τ- ν-ρ- μ- π-γ-; ----------------------- Πίνεις το νερό με πάγο; 0
P-n--s ---ne-ó----p-g-? P----- t- n--- m- p---- P-n-i- t- n-r- m- p-g-? ----------------------- Píneis to neró me págo?
Täällä on bileet. Εδ- γ-νε--ι-έ----ά--ι. Ε-- γ------ έ-- π----- Ε-ώ γ-ν-τ-ι έ-α π-ρ-ι- ---------------------- Εδώ γίνεται ένα πάρτι. 0
Ed----------én----r-i. E-- g------ é-- p----- E-ṓ g-n-t-i é-a p-r-i- ---------------------- Edṓ gínetai éna párti.
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Ο κ-σμο----ν-ι σ--π----. Ο κ----- π---- σ-------- Ο κ-σ-ο- π-ν-ι σ-μ-ά-ι-. ------------------------ Ο κόσμος πίνει σαμπάνια. 0
O-----os -í----samp-n-a. O k----- p---- s-------- O k-s-o- p-n-i s-m-á-i-. ------------------------ O kósmos pínei sampánia.
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ο-κ-σμ-ς---ν-ι-κρασ---α- -π-ρ-. Ο κ----- π---- κ---- κ-- μ----- Ο κ-σ-ο- π-ν-ι κ-α-ί κ-ι μ-ύ-α- ------------------------------- Ο κόσμος πίνει κρασί και μπύρα. 0
O k-s-os ---ei kr-sí --i --ýra. O k----- p---- k---- k-- m----- O k-s-o- p-n-i k-a-í k-i m-ý-a- ------------------------------- O kósmos pínei krasí kai mpýra.
Juotko alkoholia? Πίν--ς-α-κο-λ; Π----- α------ Π-ν-ι- α-κ-ό-; -------------- Πίνεις αλκοόλ; 0
P--eis-a----l? P----- a------ P-n-i- a-k-ó-? -------------- Píneis alkoól?
Juotko viskiä? Π-ν-ις--υ----; Π----- ο------ Π-ν-ι- ο-ί-κ-; -------------- Πίνεις ουίσκι; 0
Píneis -uís--? P----- o------ P-n-i- o-í-k-? -------------- Píneis ouíski?
Juotko kolaa rommin kanssa? Πίνεις-Coca-Col---ε ρ-ύ--; Π----- C-------- μ- ρ----- Π-ν-ι- C-c---o-a μ- ρ-ύ-ι- -------------------------- Πίνεις Coca-Cola με ρούμι; 0
Pín--s------Col---e-r--mi? P----- C-------- m- r----- P-n-i- C-c---o-a m- r-ú-i- -------------------------- Píneis Coca-Cola me roúmi?
En pidä kuohuviinistä. Δεν μ-- αρ-σ-ι-η--α--ά--α. Δ-- μ-- α----- η σ-------- Δ-ν μ-υ α-έ-ε- η σ-μ-ά-ι-. -------------------------- Δεν μου αρέσει η σαμπάνια. 0
D-- mou--r-s-i-----mpáni-. D-- m-- a----- ē s-------- D-n m-u a-é-e- ē s-m-á-i-. -------------------------- Den mou arései ē sampánia.
Minä en pidä viinistä. Δε- μου -ρ-σ--------ασί. Δ-- μ-- α----- τ- κ----- Δ-ν μ-υ α-έ-ε- τ- κ-α-ί- ------------------------ Δεν μου αρέσει το κρασί. 0
D-n ----a----i to---as-. D-- m-- a----- t- k----- D-n m-u a-é-e- t- k-a-í- ------------------------ Den mou arései to krasí.
Minä en pidä oluesta. Δεν -ου----σε- - μ----. Δ-- μ-- α----- η μ----- Δ-ν μ-υ α-έ-ε- η μ-ύ-α- ----------------------- Δεν μου αρέσει η μπύρα. 0
De----u ---s-- ----ý--. D-- m-- a----- ē m----- D-n m-u a-é-e- ē m-ý-a- ----------------------- Den mou arései ē mpýra.
Vauva pitää maidosta. Σ-ο μω-ό---έ-ε- ---γ-λα. Σ-- μ--- α----- τ- γ---- Σ-ο μ-ρ- α-έ-ε- τ- γ-λ-. ------------------------ Στο μωρό αρέσει το γάλα. 0
Sto-mō-ó -r-s----o----a. S-- m--- a----- t- g---- S-o m-r- a-é-e- t- g-l-. ------------------------ Sto mōró arései to gála.
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Στο--αιδ-----σ-- ---κακ-- --- - -υ-ό---ήλ-υ. Σ-- π---- α----- τ- κ---- κ-- ο χ---- μ----- Σ-ο π-ι-ί α-έ-ε- τ- κ-κ-ο κ-ι ο χ-μ-ς μ-λ-υ- -------------------------------------------- Στο παιδί αρέσει το κακάο και ο χυμός μήλου. 0
St- ---d---rés-i--o --k-o---i-- -hymós m--o-. S-- p---- a----- t- k---- k-- o c----- m----- S-o p-i-í a-é-e- t- k-k-o k-i o c-y-ó- m-l-u- --------------------------------------------- Sto paidí arései to kakáo kai o chymós mḗlou.
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. Σ---γ-ν-ί-- -ρέσει-----μ-ς-πορτ-κ----κα- ο-χυ--- --ρέιπφρου-. Σ-- γ------ α----- ο χ---- π-------- κ-- ο χ---- γ----------- Σ-η γ-ν-ί-α α-έ-ε- ο χ-μ-ς π-ρ-ο-ά-ι κ-ι ο χ-μ-ς γ-ρ-ι-φ-ο-τ- ------------------------------------------------------------- Στη γυναίκα αρέσει ο χυμός πορτοκάλι και ο χυμός γκρέιπφρουτ. 0
St- g-----a a--se- - ----ós--orto---i-kai-- ch-mó----r--pp-r-u-. S-- g------ a----- o c----- p-------- k-- o c----- n------------ S-ē g-n-í-a a-é-e- o c-y-ó- p-r-o-á-i k-i o c-y-ó- n-r-i-p-r-u-. ---------------------------------------------------------------- Stē gynaíka arései o chymós portokáli kai o chymós nkréipphrout.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!