Lauseita

fi Juomia   »   eo Trinkaĵoj

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [dek du]

Trinkaĵoj

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Minä juon teetä. M---r--ka--teon. M- t------ t---- M- t-i-k-s t-o-. ---------------- Mi trinkas teon. 0
Minä juon kahvia. Mi -r-nka----f-n. M- t------ k----- M- t-i-k-s k-f-n- ----------------- Mi trinkas kafon. 0
Minä juon kivenäisvettä. M---r--ka--mi--r-lan-ak-o-. M- t------ m-------- a----- M- t-i-k-s m-n-r-l-n a-v-n- --------------------------- Mi trinkas mineralan akvon. 0
Juotko teetä sitruunalla? Ĉ--v- tr-------e----un-c---on-? Ĉ- v- t------ t--- k-- c------- Ĉ- v- t-i-k-s t-o- k-n c-t-o-o- ------------------------------- Ĉu vi trinkas teon kun citrono? 0
Juotko kahvia sokerilla? Ĉu -i -----as-k---n --n suker-? Ĉ- v- t------ k---- k-- s------ Ĉ- v- t-i-k-s k-f-n k-n s-k-r-? ------------------------------- Ĉu vi trinkas kafon kun sukero? 0
Juotko vettä jäillä? Ĉ- vi t-ink---ak-on --n-glac---b-j? Ĉ- v- t------ a---- k-- g---------- Ĉ- v- t-i-k-s a-v-n k-n g-a-i-u-o-? ----------------------------------- Ĉu vi trinkas akvon kun glacikuboj? 0
Täällä on bileet. Esta- f---- -i--i-. E---- f---- ĉ------ E-t-s f-s-o ĉ---i-. ------------------- Estas festo ĉi-tie. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Ho-oj---i-k-- -a-panon. H---- t------ ĉ-------- H-m-j t-i-k-s ĉ-m-a-o-. ----------------------- Homoj trinkas ĉampanon. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ho----------s--i--n -a- b--ro-. H---- t------ v---- k-- b------ H-m-j t-i-k-s v-n-n k-j b-e-o-. ------------------------------- Homoj trinkas vinon kaj bieron. 0
Juotko alkoholia? Ĉu--i-trin-a--a--oh-lon? Ĉ- v- t------ a--------- Ĉ- v- t-i-k-s a-k-h-l-n- ------------------------ Ĉu vi trinkas alkoholon? 0
Juotko viskiä? Ĉu-vi -ri-k-s-vis-i-n? Ĉ- v- t------ v------- Ĉ- v- t-i-k-s v-s-i-n- ---------------------- Ĉu vi trinkas viskion? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Ĉ- ----ri-------l--- --- r-mo? Ĉ- v- t------ k----- k-- r---- Ĉ- v- t-i-k-s k-l-o- k-n r-m-? ------------------------------ Ĉu vi trinkas kolaon kun rumo? 0
En pidä kuohuviinistä. Mi-ne--at-- ĉa-p-n--. M- n- ŝ---- ĉ-------- M- n- ŝ-t-s ĉ-m-a-o-. --------------------- Mi ne ŝatas ĉampanon. 0
Minä en pidä viinistä. M---e ŝ-ta- --no-. M- n- ŝ---- v----- M- n- ŝ-t-s v-n-n- ------------------ Mi ne ŝatas vinon. 0
Minä en pidä oluesta. Mi ----atas ---ron. M- n- ŝ---- b------ M- n- ŝ-t-s b-e-o-. ------------------- Mi ne ŝatas bieron. 0
Vauva pitää maidosta. L- ---- -a--s l-kt-n. L- b--- ŝ---- l------ L- b-b- ŝ-t-s l-k-o-. --------------------- La bebo ŝatas lakton. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. La-----n- ŝ-t-- -akaon--a-----sukon. L- i----- ŝ---- k----- k-- p-------- L- i-f-n- ŝ-t-s k-k-o- k-j p-m-u-o-. ------------------------------------ La infano ŝatas kakaon kaj pomsukon. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. L--v--i-- ---as or----u--n--aj -r-p-ru-t--kon. L- v----- ŝ---- o--------- k-- g-------------- L- v-r-n- ŝ-t-s o-a-ĝ-u-o- k-j g-a-f-u-t-u-o-. ---------------------------------------------- La virino ŝatas oranĝsukon kaj grapfruktsukon. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!