Lauseita

fi Juomia   »   et Joogid

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [kaksteist]

Joogid

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Minä juon teetä. M---oo--t--d. M- j--- t---- M- j-o- t-e-. ------------- Ma joon teed. 0
Minä juon kahvia. Ma-joo- -oh-i. M- j--- k----- M- j-o- k-h-i- -------------- Ma joon kohvi. 0
Minä juon kivenäisvettä. M---o-- m-n----l----. M- j--- m------------ M- j-o- m-n-r-a-v-t-. --------------------- Ma joon mineraalvett. 0
Juotko teetä sitruunalla? J-od s---e-d-s-dru-i--? J--- s- t--- s--------- J-o- s- t-e- s-d-u-i-a- ----------------------- Jood sa teed sidruniga? 0
Juotko kahvia sokerilla? Joo--s- ko-v--s------a? J--- s- k---- s-------- J-o- s- k-h-i s-h-r-g-? ----------------------- Jood sa kohvi suhkruga? 0
Juotko vettä jäillä? Jo---s--vett --ä-a? J--- s- v--- j----- J-o- s- v-t- j-ä-a- ------------------- Jood sa vett jääga? 0
Täällä on bileet. S----o- --d-. S--- o- p---- S-i- o- p-d-. ------------- Siin on pidu. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. I------d-joo-ad --mpust. I------- j----- š------- I-i-e-e- j-o-a- š-m-u-t- ------------------------ Inimesed joovad šampust. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. I--m-sed j-ov---ve-n---a-õl--. I------- j----- v---- j- õ---- I-i-e-e- j-o-a- v-i-i j- õ-u-. ------------------------------ Inimesed joovad veini ja õlut. 0
Juotko alkoholia? Jo-d-s--a---holi? J--- s- a-------- J-o- s- a-k-h-l-? ----------------- Jood sa alkoholi? 0
Juotko viskiä? J-o- -a-----it? J--- s- v------ J-o- s- v-s-i-? --------------- Jood sa viskit? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? J--d ---koo--t-r---i-a? J--- s- k----- r------- J-o- s- k-o-a- r-m-i-a- ----------------------- Jood sa koolat rummiga? 0
En pidä kuohuviinistä. Mu--e -i-me---- šam-us. M---- e- m----- š------ M-l-e e- m-e-d- š-m-u-. ----------------------- Mulle ei meeldi šampus. 0
Minä en pidä viinistä. M-l-e e-----ldi-v-in. M---- e- m----- v---- M-l-e e- m-e-d- v-i-. --------------------- Mulle ei meeldi vein. 0
Minä en pidä oluesta. Mull- ei--e-l---õl-. M---- e- m----- õ--- M-l-e e- m-e-d- õ-u- -------------------- Mulle ei meeldi õlu. 0
Vauva pitää maidosta. Bee--le-m----ib ---m. B------ m------ p---- B-e-i-e m-e-d-b p-i-. --------------------- Beebile meeldib piim. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. L-p---e m----i--ka----j- -u---ahl. L------ m------ k---- j- õ-------- L-p-e-e m-e-d-b k-k-o j- õ-n-m-h-. ---------------------------------- Lapsele meeldib kakao ja õunamahl. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. N--sele ---l-ib a-el---i---- j- -rei-i---l. N------ m------ a----------- j- g---------- N-i-e-e m-e-d-b a-e-s-n-m-h- j- g-e-b-m-h-. ------------------------------------------- Naisele meeldib apelsinimahl ja greibimahl. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!