Lauseita

fi Juomia   »   hr Pića

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [dvanaest]

Pića

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Minä juon teetä. Ja p-jem-čaj. J- p---- č--- J- p-j-m č-j- ------------- Ja pijem čaj. 0
Minä juon kahvia. Ja p--em-ka--. J- p---- k---- J- p-j-m k-v-. -------------- Ja pijem kavu. 0
Minä juon kivenäisvettä. J- -ijem mi-e---nu--od-. J- p---- m-------- v---- J- p-j-m m-n-r-l-u v-d-. ------------------------ Ja pijem mineralnu vodu. 0
Juotko teetä sitruunalla? Pi-e- -i---- --l-mun-m? P---- l- č-- s l------- P-j-š l- č-j s l-m-n-m- ----------------------- Piješ li čaj s limunom? 0
Juotko kahvia sokerilla? Pi--š--- kav- sa-š----om? P---- l- k--- s- š------- P-j-š l- k-v- s- š-ć-r-m- ------------------------- Piješ li kavu sa šećerom? 0
Juotko vettä jäillä? P------i --du---le---? P---- l- v--- s l----- P-j-š l- v-d- s l-d-m- ---------------------- Piješ li vodu s ledom? 0
Täällä on bileet. Ov--e -e----um. O---- j- t----- O-d-e j- t-l-m- --------------- Ovdje je tulum. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Lju-- -i-----enu---. L---- p--- p-------- L-u-i p-j- p-e-u-a-. -------------------- Ljudi piju pjenušac. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ljud- pi-u -i---i --vo. L---- p--- v--- i p---- L-u-i p-j- v-n- i p-v-. ----------------------- Ljudi piju vino i pivo. 0
Juotko alkoholia? P--eš--i--l-o--l? P---- l- a------- P-j-š l- a-k-h-l- ----------------- Piješ li alkohol? 0
Juotko viskiä? P-je--l---isk-? P---- l- v----- P-j-š l- v-s-i- --------------- Piješ li viski? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Pi-eš li-k-l- - r-m-m? P---- l- k--- s r----- P-j-š l- k-l- s r-m-m- ---------------------- Piješ li kolu s rumom? 0
En pidä kuohuviinistä. N----li--p--nu---. N- v---- p-------- N- v-l-m p-e-u-a-. ------------------ Ne volim pjenušac. 0
Minä en pidä viinistä. Ne----im---no. N- v---- v---- N- v-l-m v-n-. -------------- Ne volim vino. 0
Minä en pidä oluesta. Ne--oli- -iv-. N- v---- p---- N- v-l-m p-v-. -------------- Ne volim pivo. 0
Vauva pitää maidosta. Beba v-li ---jeko. B--- v--- m------- B-b- v-l- m-i-e-o- ------------------ Beba voli mlijeko. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. D-j--e--ol--ka-ao i sok -- -ab--e. D----- v--- k---- i s-- o- j------ D-j-t- v-l- k-k-o i s-k o- j-b-k-. ---------------------------------- Dijete voli kakao i sok od jabuke. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. G-s---- v-l- --k-o- na-an-e-i -rej--. G------ v--- s-- o- n------ i g------ G-s-o-a v-l- s-k o- n-r-n-e i g-e-p-. ------------------------------------- Gospođa voli sok od naranče i grejpa. 0

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!