Lauseita

fi Juomia   »   lt Gėrimai

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [dvylika]

Gėrimai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Minä juon teetä. (A-- ---i---rb---. (--- g---- a------ (-š- g-r-u a-b-t-. ------------------ (Aš) geriu arbatą. 0
Minä juon kahvia. (Aš---er-- -av-. (--- g---- k---- (-š- g-r-u k-v-. ---------------- (Aš) geriu kavą. 0
Minä juon kivenäisvettä. (A-----r-- mi-er-l-n-------nį. (--- g---- m--------- v------- (-š- g-r-u m-n-r-l-n- v-n-e-į- ------------------------------ (Aš) geriu mineralinį vandenį. 0
Juotko teetä sitruunalla? Ar (tu)-g--i-a-bat--su-citr--a? A- (--- g--- a----- s- c------- A- (-u- g-r- a-b-t- s- c-t-i-a- ------------------------------- Ar (tu) geri arbatą su citrina? 0
Juotko kahvia sokerilla? Ar (tu) ---- -avą -u--ukru-i? A- (--- g--- k--- s- c------- A- (-u- g-r- k-v- s- c-k-u-i- ----------------------------- Ar (tu) geri kavą su cukrumi? 0
Juotko vettä jäillä? Ar (t-)-ger---andenį--u --du? A- (--- g--- v------ s- l---- A- (-u- g-r- v-n-e-į s- l-d-? ----------------------------- Ar (tu) geri vandenį su ledu? 0
Täällä on bileet. Čia (--a- -aka---is. Č-- (---- v--------- Č-a (-r-) v-k-r-l-s- -------------------- Čia (yra) vakarėlis. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Žmo-ė--ger-a š------. Ž----- g---- š------- Ž-o-ė- g-r-a š-m-a-ą- --------------------- Žmonės geria šampaną. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ž--n---g-r-a---ną--r-a-ų. Ž----- g---- v--- i- a--- Ž-o-ė- g-r-a v-n- i- a-ų- ------------------------- Žmonės geria vyną ir alų. 0
Juotko alkoholia? A- (tu) -eri al-oh-l-? A- (--- g--- a-------- A- (-u- g-r- a-k-h-l-? ---------------------- Ar (tu) geri alkoholį? 0
Juotko viskiä? Ar-(-u- g--- ----į? A- (--- g--- v----- A- (-u- g-r- v-s-į- ------------------- Ar (tu) geri viskį? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Ar---u)-ge-i-ko-----ą-su ----? A- (--- g--- k------- s- r---- A- (-u- g-r- k-k-k-l- s- r-m-? ------------------------------ Ar (tu) geri kokakolą su romu? 0
En pidä kuohuviinistä. (-š)-n----s-- -a-p--o. (--- n------- š------- (-š- n-m-g-t- š-m-a-o- ---------------------- (Aš) nemėgstu šampano. 0
Minä en pidä viinistä. (Aš- ---ėg--u vyn-. (--- n------- v---- (-š- n-m-g-t- v-n-. ------------------- (Aš) nemėgstu vyno. 0
Minä en pidä oluesta. (-š) -e-ė--t---la-s. (--- n------- a----- (-š- n-m-g-t- a-a-s- -------------------- (Aš) nemėgstu alaus. 0
Vauva pitää maidosta. Kū-ik---mė-st- p---ą. K------ m----- p----- K-d-k-s m-g-t- p-e-ą- --------------------- Kūdikis mėgsta pieną. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Va-ka--mėg-ta k---vą--r-------ų s---is. V----- m----- k----- i- o------ s------ V-i-a- m-g-t- k-k-v- i- o-u-l-ų s-l-i-. --------------------------------------- Vaikas mėgsta kakavą ir obuolių sultis. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. M--e--------t- a-el---ų -r grei--r-t- -ul-is. M------ m----- a------- i- g--------- s------ M-t-r-s m-g-t- a-e-s-n- i- g-e-p-r-t- s-l-i-. --------------------------------------------- Moteris mėgsta apelsinų ir greipfrutų sultis. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!