Lauseita

fi Juomia   »   lv Dzērieni

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [divpadsmit]

Dzērieni

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Minä juon teetä. Es d---- t---. Es dzeru tēju. 0
Minä juon kahvia. Es d---- k-----. Es dzeru kafiju. 0
Minä juon kivenäisvettä. Es d---- m-----------. Es dzeru minerālūdeni. 0
Juotko teetä sitruunalla? Va- t- d--- t--- a- c------? Vai tu dzer tēju ar citronu? 0
Juotko kahvia sokerilla? Va- t- d--- k----- a- c-----? Vai tu dzer kafiju ar cukuru? 0
Juotko vettä jäillä? Va- t- d--- ū---- a- l---? Vai tu dzer ūdeni ar ledu? 0
Täällä on bileet. Te i- b------. Te ir ballīte. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Ļa---- d--- d--------- v---. Ļaudis dzer dzirkstošo vīnu. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ļa---- d--- v--- u- a--. Ļaudis dzer vīnu un alu. 0
Juotko alkoholia? Va- t- d--- a----------- d--------? Vai tu dzer alkoholiskus dzērienus? 0
Juotko viskiä? Va- t- d--- v------? Vai tu dzer viskiju? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Va- t- d--- k--- a- r---? Vai tu dzer kolu ar rumu? 0
En pidä kuohuviinistä. Ma- n------ d----------- v---. Man negaršo dzirkstošais vīns. 0
Minä en pidä viinistä. Ma- n------ v---. Man negaršo vīns. 0
Minä en pidä oluesta. Ma- n------ a---. Man negaršo alus. 0
Vauva pitää maidosta. Ma----- g---- p----. Mazulim garšo piens. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Bē---- g---- k---- u- ā---- s---. Bērnam garšo kakao un ābolu sula. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. Si------- g---- a------- s--- u- g--------- s---. Sievietei garšo apelsīnu sula un greipfrūtu sula. 0

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!