Lauseita

fi Juomia   »   ro Băuturi

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [doisprezece]

Băuturi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Minä juon teetä. E---e---ceai. E- b--- c---- E- b-a- c-a-. ------------- Eu beau ceai. 0
Minä juon kahvia. Eu-b--u--a-e-. E- b--- c----- E- b-a- c-f-a- -------------- Eu beau cafea. 0
Minä juon kivenäisvettä. E- b-a--a-ă m-ne--l-. E- b--- a-- m-------- E- b-a- a-ă m-n-r-l-. --------------------- Eu beau apă minerală. 0
Juotko teetä sitruunalla? B-i-ce-i--u--ămâi-? B-- c--- c- l------ B-i c-a- c- l-m-i-? ------------------- Bei ceai cu lămâie? 0
Juotko kahvia sokerilla? Be--ca-ea cu-z--ă-? B-- c---- c- z----- B-i c-f-a c- z-h-r- ------------------- Bei cafea cu zahăr? 0
Juotko vettä jäillä? Bei---- c- gh--ţă? B-- a-- c- g------ B-i a-ă c- g-e-ţ-? ------------------ Bei apă cu gheaţă? 0
Täällä on bileet. Ai-i--s-e o -et--ce--. A--- e--- o p--------- A-c- e-t- o p-t-e-e-e- ---------------------- Aici este o petrecere. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. O-m---- -e-u -am-ani-. O------ b--- ş-------- O-m-n-i b-a- ş-m-a-i-. ---------------------- Oamenii beau şampanie. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Oam-nii-be-u --n -i-be-e. O------ b--- v-- ş- b---- O-m-n-i b-a- v-n ş- b-r-. ------------------------- Oamenii beau vin şi bere. 0
Juotko alkoholia? B-i alco-l? B-- a------ B-i a-c-o-? ----------- Bei alcool? 0
Juotko viskiä? B-- -hi---? B-- w------ B-i w-i-k-? ----------- Bei whisky? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? B-- cola -- r-m? B-- c--- c- r--- B-i c-l- c- r-m- ---------------- Bei cola cu rom? 0
En pidä kuohuviinistä. Mie-nu----p--c- ş--pa-i-. M-- n---- p---- ş-------- M-e n---i p-a-e ş-m-a-i-. ------------------------- Mie nu-mi place şampania. 0
Minä en pidä viinistä. M-e nu--i p---e -inu-. M-- n---- p---- v----- M-e n---i p-a-e v-n-l- ---------------------- Mie nu-mi place vinul. 0
Minä en pidä oluesta. M---nu-mi pl-ce -e--a. M-- n---- p---- b----- M-e n---i p-a-e b-r-a- ---------------------- Mie nu-mi place berea. 0
Vauva pitää maidosta. B-bel--ul-i îi-p-ace -a-te-e. B---------- î- p---- l------- B-b-l-ş-l-i î- p-a-e l-p-e-e- ----------------------------- Bebeluşului îi place laptele. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Co-i---u--îi--l-ce --ca-a -i -uc-- ----e-e. C-------- î- p---- c----- ş- s---- d- m---- C-p-l-l-i î- p-a-e c-c-o- ş- s-c-l d- m-r-. ------------------------------------------- Copilului îi place cacaoa şi sucul de mere. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. F-me-- -- p--ce sucu- -e----t--a---şi--e--de-g-a-e-r---. F----- î- p---- s---- d- p-------- ş- c-- d- g---------- F-m-i- î- p-a-e s-c-l d- p-r-o-a-e ş- c-l d- g-a-e-r-i-. -------------------------------------------------------- Femeii îi place sucul de portocale şi cel de grapefruit. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!