Lauseita

fi Värejä   »   be Фарбы

14 [neljätoista]

Värejä

Värejä

14 [чатырнаццаць]

14 [chatyrnatstsats’]

Фарбы

[Farby]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Lumi on valkoinen. Сн-г ---ы. С--- б---- С-е- б-л-. ---------- Снег белы. 0
S--g-----. S--- b---- S-e- b-l-. ---------- Sneg bely.
Aurinko on keltainen. Со-ц------а-. С---- ж------ С-н-а ж-ў-а-. ------------- Сонца жоўтае. 0
So---- -ho-ta-. S----- z------- S-n-s- z-o-t-e- --------------- Sontsa zhoutae.
Appelsiini on oranssi. А-е---і----ан-авы. А------- а-------- А-е-ь-і- а-а-ж-в-. ------------------ Апельсін аранжавы. 0
A-el’-іn ar---h--y. A------- a--------- A-e-’-і- a-a-z-a-y- ------------------- Apel’sіn aranzhavy.
Kirsikka on punainen. Віш---ч-рво-а-. В---- ч-------- В-ш-я ч-р-о-а-. --------------- Вішня чырвоная. 0
Vі--ny- --y--onaya. V------ c---------- V-s-n-a c-y-v-n-y-. ------------------- Vіshnya chyrvonaya.
Taivas on sininen. Н-------яе. Н--- с----- Н-б- с-н-е- ----------- Неба сіняе. 0
N--a s--ya--. N--- s------- N-b- s-n-a-e- ------------- Neba sіnyaye.
Ruoho on vihreää. Тр--а з-л-н-я. Т---- з------- Т-а-а з-л-н-я- -------------- Трава зялёная. 0
T-av---yal-nay-. T---- z--------- T-a-a z-a-e-a-a- ---------------- Trava zyalenaya.
Multa on ruskeaa. З-мл- --р-ч-----. З---- к---------- З-м-я к-р-ч-е-а-. ----------------- Зямля карычневая. 0
Z----ya --r----ev---. Z------ k------------ Z-a-l-a k-r-c-n-v-y-. --------------------- Zyamlya karychnevaya.
Pilvi on harmaa. Х-ар- -эр-я. Х---- ш----- Х-а-а ш-р-я- ------------ Хмара шэрая. 0
K-ma-a---e-a--. K----- s------- K-m-r- s-e-a-a- --------------- Khmara sheraya.
Renkaat ovat mustia. Ш--ы -ор-ыя. Ш--- ч------ Ш-н- ч-р-ы-. ------------ Шыны чорныя. 0
Shy-- -h-r----. S---- c-------- S-y-y c-o-n-y-. --------------- Shyny chornyya.
Minkä värinen lumi on? Valkoinen. Я---а-ко-е-- сн--- -е-а-а. Я---- к----- с---- Б------ Я-о-а к-л-р- с-е-? Б-л-г-. -------------------------- Якога колеру снег? Белага. 0
Y--o-- k-l-r- s-eg--Bela-a. Y----- k----- s---- B------ Y-k-g- k-l-r- s-e-? B-l-g-. --------------------------- Yakoga koleru sneg? Belaga.
Minkä värinen aurinko on? Keltainen. Як--- колеру--онца?-Жо--ага. Я---- к----- с----- Ж------- Я-о-а к-л-р- с-н-а- Ж-ў-а-а- ---------------------------- Якога колеру сонца? Жоўтага. 0
Yakoga-k--e-u -on---? --o--ag-. Y----- k----- s------ Z-------- Y-k-g- k-l-r- s-n-s-? Z-o-t-g-. ------------------------------- Yakoga koleru sontsa? Zhoutaga.
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi. Я---а------у--пель--н- Ар---ав---. Я---- к----- а-------- А---------- Я-о-а к-л-р- а-е-ь-і-? А-а-ж-в-г-. ---------------------------------- Якога колеру апельсін? Аранжавага. 0
Yak--a----er---p--’sіn? -ranz-av-ga. Y----- k----- a-------- A----------- Y-k-g- k-l-r- a-e-’-і-? A-a-z-a-a-a- ------------------------------------ Yakoga koleru apel’sіn? Aranzhavaga.
Minkä värinen kirsikka on? Punainen. Я-ог--к--е-у в--ня? Чыр--на--. Я---- к----- в----- Ч--------- Я-о-а к-л-р- в-ш-я- Ч-р-о-а-а- ------------------------------ Якога колеру вішня? Чырвонага. 0
Yak----ko-eru vіshn--- --yr-o-ag-. Y----- k----- v------- C---------- Y-k-g- k-l-r- v-s-n-a- C-y-v-n-g-. ---------------------------------- Yakoga koleru vіshnya? Chyrvonaga.
Minkä värinen taivas on? Sininen. Як-г- --л----не--?---няга. Я---- к----- н---- С------ Я-о-а к-л-р- н-б-? С-н-г-. -------------------------- Якога колеру неба? Сіняга. 0
Ya-og- ko-e-u-ne-a--Sіn----. Y----- k----- n---- S------- Y-k-g- k-l-r- n-b-? S-n-a-a- ---------------------------- Yakoga koleru neba? Sіnyaga.
Minkä väristä ruoho on? Vihreää. Яког- кол--- --ав-- ---ён--а. Я---- к----- т----- З-------- Я-о-а к-л-р- т-а-а- З-л-н-г-. ----------------------------- Якога колеру трава? Зялёнага. 0
Y----a-ko-------ava? Zy-le--g-. Y----- k----- t----- Z--------- Y-k-g- k-l-r- t-a-a- Z-a-e-a-a- ------------------------------- Yakoga koleru trava? Zyalenaga.
Minkä väristä multa on? Ruskeaa. Як--- -о-ер- -я------ар---ев--а. Я---- к----- з----- К----------- Я-о-а к-л-р- з-м-я- К-р-ч-е-а-а- -------------------------------- Якога колеру зямля? Карычневага. 0
Yak-g---o-er--zyam-ya- K-rych--vaga. Y----- k----- z------- K------------ Y-k-g- k-l-r- z-a-l-a- K-r-c-n-v-g-. ------------------------------------ Yakoga koleru zyamlya? Karychnevaga.
Minkä värinen pilvi on? Harmaa. Я---а к-лер- --ара? Ш-ра--. Я---- к----- х----- Ш------ Я-о-а к-л-р- х-а-а- Ш-р-г-. --------------------------- Якога колеру хмара? Шэрага. 0
Y--og----le----hm-ra- -h---g-. Y----- k----- k------ S------- Y-k-g- k-l-r- k-m-r-? S-e-a-a- ------------------------------ Yakoga koleru khmara? Sheraga.
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat. Я-ога к-л-р- -ы----Ч-рн---. Я---- к----- ш---- Ч------- Я-о-а к-л-р- ш-н-? Ч-р-а-а- --------------------------- Якога колеру шыны? Чорнага. 0
Y-k-ga-k-l-ru--h--y?-Chor----. Y----- k----- s----- C-------- Y-k-g- k-l-r- s-y-y- C-o-n-g-. ------------------------------ Yakoga koleru shyny? Chornaga.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Naiset ja miehet puhuvat eri lailla

Tiedämme kaikki, että naiset ja miehet ovat erilaisia. Tiesitkö myös, että he puhuvat eri lailla? Monilukuiset tutkimukset ovat osoittaneet sen. Naisten puhekaavat ovat erilaisia kuin miesten. Heidän puhetapansa on usein epäsuorempaa ja varautuneempaa. Miehet päinvastoin käyttävät tyypillisesti selkeää ja suoraa kieltä. Puheenaiheet ovat myös erilaisia. Miehet puhuvat enemmän uutisista, taloudesta tai urheilusta. Naiset ovat kiinnostuneempia sosiaalisista aiheista kuten perheestä tai terveydestä. Miehet siis haluavat puhua faktoista. Naiset puhuvat mieluummin ihmisistä. On hätkähdyttävää, että naiset pyrkivät käyttämään ”heikkoa” kieltä. Toisin sanoen he puhuvat varovaisemmin ja kohteliaasti. Naiset myös esittävät enemmän kysymyksiä. Sillä tavoin he todennäköisesti pyrkivät sopusointuun ja välttämään erimielisyyksiä. Sen lisäksi naisilla on paljon laajempi tunteiden sanavarasto. Miesten keskustelu on usein jonkinlaista kilpailua. Heidän kielensä on selkeästi haastavampaa ja hyökkäävämpää. Miehet lausuvat myös päivittäin paljon vähemmän sanoja kuin naiset. Jotkut tutkijat väittävät tämän johtuvan aivojen erilaisesta rakenteesta. Naisten ja miesten aivot ovat nimittäin erilaiset. Toisin sanoen heidän puhekeskuksensa on myös rakenteeltaan erilainen. Myös muut tekijät vaikuttavat mitä todennäköisimmin kieleemme. Tiede ei ole tutkinut tätä aluetta pitkään aikaan. Naiset ja miehet eivät silti puhu täysin erilaisia kieliä. Väärinymmärryksiä ei välttämättä esiinny. Menestyksellinen kommunikaatio saavutetaan monilla menettelytavoilla. Niistä yksinkertaisin kuuluu: Kuuntele paremmin!