Lauseita

fi Värejä   »   lt Spalvos

14 [neljätoista]

Värejä

Värejä

14 [keturiolika]

Spalvos

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Lumi on valkoinen. Sn----- (y--) b-----. Sniegas (yra) baltas. 0
Aurinko on keltainen. Sa--- (y--) g------. Saulė (yra) geltona. 0
Appelsiini on oranssi. Ap------- (y--) o--------. Apelsinas (yra) oranžinis. 0
Kirsikka on punainen. Vy---- (y--) r------. Vyšnia (yra) raudona. 0
Taivas on sininen. Da---- (y--) m------. Dangus (yra) mėlynas. 0
Ruoho on vihreää. Žo-- (y--) ž----. Žolė (yra) žalia. 0
Multa on ruskeaa. Že-- (y--) r---. Žemė (yra) ruda. 0
Pilvi on harmaa. De----- (y--) p-----. Debesis (yra) pilkas. 0
Renkaat ovat mustia. Pa------ (y--) j-----. Padangos (yra) juodos. 0
Minkä värinen lumi on? Valkoinen. Ko---- s------ (y--) s------? B-----. Kokios spalvos (yra) sniegas? Baltos. 0
Minkä värinen aurinko on? Keltainen. Ko---- s------ (y--) s----? G-------. Kokios spalvos (yra) saulė? Geltonos. 0
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi. Ko---- s------ (y--) a--------? O--------. Kokios spalvos (yra) apelsinas? Oranžinės. 0
Minkä värinen kirsikka on? Punainen. Ko---- s------ (y--) v-----? R-------. Kokios spalvos (yra) vyšnia? Raudonos. 0
Minkä värinen taivas on? Sininen. Ko---- s------ (y--) d-----? M------. Kokios spalvos (yra) dangus? Mėlynos. 0
Minkä väristä ruoho on? Vihreää. Ko---- s------ (y--) ž---? Ž-----. Kokios spalvos (yra) žolė? Žalios. 0
Minkä väristä multa on? Ruskeaa. Ko---- s------ (y--) ž---? R----. Kokios spalvos (yra) žemė? Rudos. 0
Minkä värinen pilvi on? Harmaa. Ko---- s------ (y--) d------? P-----. Kokios spalvos (yra) debesis? Pilkos. 0
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat. Ko---- s------ (y--) p-------? J-----. Kokios spalvos (yra) padangos? Juodos. 0

Naiset ja miehet puhuvat eri lailla

Tiedämme kaikki, että naiset ja miehet ovat erilaisia. Tiesitkö myös, että he puhuvat eri lailla? Monilukuiset tutkimukset ovat osoittaneet sen. Naisten puhekaavat ovat erilaisia kuin miesten. Heidän puhetapansa on usein epäsuorempaa ja varautuneempaa. Miehet päinvastoin käyttävät tyypillisesti selkeää ja suoraa kieltä. Puheenaiheet ovat myös erilaisia. Miehet puhuvat enemmän uutisista, taloudesta tai urheilusta. Naiset ovat kiinnostuneempia sosiaalisista aiheista kuten perheestä tai terveydestä. Miehet siis haluavat puhua faktoista. Naiset puhuvat mieluummin ihmisistä. On hätkähdyttävää, että naiset pyrkivät käyttämään ”heikkoa” kieltä. Toisin sanoen he puhuvat varovaisemmin ja kohteliaasti. Naiset myös esittävät enemmän kysymyksiä. Sillä tavoin he todennäköisesti pyrkivät sopusointuun ja välttämään erimielisyyksiä. Sen lisäksi naisilla on paljon laajempi tunteiden sanavarasto. Miesten keskustelu on usein jonkinlaista kilpailua. Heidän kielensä on selkeästi haastavampaa ja hyökkäävämpää. Miehet lausuvat myös päivittäin paljon vähemmän sanoja kuin naiset. Jotkut tutkijat väittävät tämän johtuvan aivojen erilaisesta rakenteesta. Naisten ja miesten aivot ovat nimittäin erilaiset. Toisin sanoen heidän puhekeskuksensa on myös rakenteeltaan erilainen. Myös muut tekijät vaikuttavat mitä todennäköisimmin kieleemme. Tiede ei ole tutkinut tätä aluetta pitkään aikaan. Naiset ja miehet eivät silti puhu täysin erilaisia kieliä. Väärinymmärryksiä ei välttämättä esiinny. Menestyksellinen kommunikaatio saavutetaan monilla menettelytavoilla. Niistä yksinkertaisin kuuluu: Kuuntele paremmin!