Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   et Puuviljad ja toiduained

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [viisteist]

Puuviljad ja toiduained

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Minulla on mansikka. Mu---n m---i-as. M-- o- m-------- M-l o- m-a-i-a-. ---------------- Mul on maasikas. 0
Minulla on kiivi ja meloni. M---o---ii-i--- mel-n. M-- o- k---- j- m----- M-l o- k-i-i j- m-l-n- ---------------------- Mul on kiivi ja melon. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. M-- on-ap----- -- ---ip. M-- o- a------ j- g----- M-l o- a-e-s-n j- g-e-p- ------------------------ Mul on apelsin ja greip. 0
Minulla on omena ja mango. Mu- -- õ-n ---m-n-o. M-- o- õ-- j- m----- M-l o- õ-n j- m-n-o- -------------------- Mul on õun ja mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. Mul on --n--- ja-a-a----. M-- o- b----- j- a------- M-l o- b-n-a- j- a-a-a-s- ------------------------- Mul on banaan ja ananass. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. M- t--n---u--lj-s-l-t-t. M- t--- p--------------- M- t-e- p-u-i-j-s-l-t-t- ------------------------ Ma teen puuviljasalatit. 0
Minä syön paahtoleipää. Ma--ö-n-r-stsa--. M- s--- r-------- M- s-ö- r-s-s-i-. ----------------- Ma söön röstsaia. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. Ma --ön ----a-r--ts--a. M- s--- v---- r-------- M- s-ö- v-i-a r-s-s-i-. ----------------------- Ma söön võiga röstsaia. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. Ma s--- --i -a-mar--l---ig- r-stsa-a. M- s--- v-- j- m----------- r-------- M- s-ö- v-i j- m-r-e-a-d-g- r-s-s-i-. ------------------------------------- Ma söön või ja marmelaadiga röstsaia. 0
Minä syön kerrosvoileivän. Ma---ö- -õil--b-. M- s--- v-------- M- s-ö- v-i-e-b-. ----------------- Ma söön võileiba. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. Ma söön -ar----in--- ---leib-. M- s--- m----------- v-------- M- s-ö- m-r-a-i-n-g- v-i-e-b-. ------------------------------ Ma söön margariiniga võileiba. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. Ma --ö-----g-ri--i -a-toma-iga -õ-l-ib-. M- s--- m--------- j- t------- v-------- M- s-ö- m-r-a-i-n- j- t-m-t-g- v-i-e-b-. ---------------------------------------- Ma söön margariini ja tomatiga võileiba. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. M--- -n-v-ja-l-----j- ---si. M--- o- v--- l---- j- r----- M-i- o- v-j- l-i-a j- r-i-i- ---------------------------- Meil on vaja leiba ja riisi. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. M--l -n-v-j- k--a j--s--ik-. M--- o- v--- k--- j- s------ M-i- o- v-j- k-l- j- s-e-k-. ---------------------------- Meil on vaja kala ja steike. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. Meil-on--a---pi-sa---------et--. M--- o- v--- p----- j- s-------- M-i- o- v-j- p-t-a- j- s-a-e-t-. -------------------------------- Meil on vaja pitsat ja spagette. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? Mi-- ---l--eel-v-j----? M--- m--- v--- v--- o-- M-d- m-i- v-e- v-j- o-? ----------------------- Mida meil veel vaja on? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. Meil o---upi--aok--p-r-andei--ja-t---te-- vaja. M--- o- s--- j---- p--------- j- t------- v---- M-i- o- s-p- j-o-s p-r-a-d-i- j- t-m-t-i- v-j-. ----------------------------------------------- Meil on supi jaoks porgandeid ja tomateid vaja. 0
Missä on supermarketti? K---a----k-up-u-? K-- a--- k------- K-s a-u- k-u-l-s- ----------------- Kus asub kauplus? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!