Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   nl Fruit en levensmiddelen

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [vijftien]

Fruit en levensmiddelen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Minulla on mansikka. I--------n -a-db-i. I- h-- e-- a------- I- h-b e-n a-r-b-i- ------------------- Ik heb een aardbei. 0
Minulla on kiivi ja meloni. Ik --b --n-kiw- -n-een-me-o--. I- h-- e-- k--- e- e-- m------ I- h-b e-n k-w- e- e-n m-l-e-. ------------------------------ Ik heb een kiwi en een meloen. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. Ik h-b-ee----na--a-pel-en---n ----e---it. I- h-- e-- s---------- e- e-- g---------- I- h-b e-n s-n-a-a-p-l e- e-n g-a-e-r-i-. ----------------------------------------- Ik heb een sinaasappel en een grapefruit. 0
Minulla on omena ja mango. I----b--e- a-pe- e- -en-ma--o. I- h-- e-- a---- e- e-- m----- I- h-b e-n a-p-l e- e-n m-n-o- ------------------------------ Ik heb een appel en een mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. I--h-- e-- ------ -n -en---a-as. I- h-- e-- b----- e- e-- a------ I- h-b e-n b-n-a- e- e-n a-a-a-. -------------------------------- Ik heb een banaan en een ananas. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. Ik m-ak -----r---sa-a-e. I- m--- e-- f----------- I- m-a- e-n f-u-t-a-a-e- ------------------------ Ik maak een fruitsalade. 0
Minä syön paahtoleipää. I- --t---ast. I- e-- t----- I- e-t t-a-t- ------------- Ik eet toast. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. Ik-e----o----me----t-r. I- e-- t---- m-- b----- I- e-t t-a-t m-t b-t-r- ----------------------- Ik eet toast met boter. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. I--eet--oast-m-- b---- -n-j--. I- e-- t---- m-- b---- e- j--- I- e-t t-a-t m-t b-t-r e- j-m- ------------------------------ Ik eet toast met boter en jam. 0
Minä syön kerrosvoileivän. I- eet --n b---rha-. I- e-- e-- b-------- I- e-t e-n b-t-r-a-. -------------------- Ik eet een boterham. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. Ik-e----e- bo--r-am---t------rin-. I- e-- e-- b------- m-- h--------- I- e-t e-n b-t-r-a- m-t h-l-a-i-e- ---------------------------------- Ik eet een boterham met halvarine. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. I----t-ee---oterham ----ha--ar----en-tomaat. I- e-- e-- b------- m-- h-------- e- t------ I- e-t e-n b-t-r-a- m-t h-l-a-i-e e- t-m-a-. -------------------------------------------- Ik eet een boterham met halvarine en tomaat. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. W- -e-ben ---o--en ------nodi-. W- h----- b---- e- r---- n----- W- h-b-e- b-o-d e- r-j-t n-d-g- ------------------------------- We hebben brood en rijst nodig. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. We--e-b-n-vis-en bie---u- ----g. W- h----- v-- e- b------- n----- W- h-b-e- v-s e- b-e-s-u- n-d-g- -------------------------------- We hebben vis en biefstuk nodig. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. W---eb--n-----a-e- -pa-h-tti---dig. W- h----- p---- e- s-------- n----- W- h-b-e- p-z-a e- s-a-h-t-i n-d-g- ----------------------------------- We hebben pizza en spaghetti nodig. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? W-t--e-be--w--no- -o-i-? W-- h----- w- n-- n----- W-t h-b-e- w- n-g n-d-g- ------------------------ Wat hebben we nog nodig? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. We ---b-n-wo-t--en -- to---e-----ig----- -e s--p. W- h----- w------- e- t------ n---- v--- d- s---- W- h-b-e- w-r-e-e- e- t-m-t-n n-d-g v-o- d- s-e-. ------------------------------------------------- We hebben wortelen en tomaten nodig voor de soep. 0
Missä on supermarketti? Waar -- de --per-a-k-? W--- i- d- s---------- W-a- i- d- s-p-r-a-k-? ---------------------- Waar is de supermarkt? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!