Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   am ወቅቶች እና የአየር ሁኔታ

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [አስራ ስድስት]

16 [āsira sidisiti]

ወቅቶች እና የአየር ሁኔታ

[wek’itochina ye’āyeri hunēta]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: እነዚህ-ወቅቶች -ቸ-። እ--- ወ--- ና--- እ-ዚ- ወ-ቶ- ና-ው- -------------- እነዚህ ወቅቶች ናቸው። 0
i--zī---wek-i-o-h--nac-ewi. i------ w--------- n------- i-e-ī-i w-k-i-o-h- n-c-e-i- --------------------------- inezīhi wek’itochi nachewi.
kevät, kesä ጸደይ - በጋ ጸ-- ፤ በ- ጸ-ይ ፤ በ- -------- ጸደይ ፤ በጋ 0
t----e-i-; -e-a t------- ; b--- t-’-d-y- ; b-g- --------------- ts’edeyi ; bega
syksy ja talvi. በ---- --ምት በ-- ፤ ክ--- በ-ግ ፤ ክ-ም- ---------- በልግ ፤ ክረምት 0
b-ligi-----remi-i b----- ; k------- b-l-g- ; k-r-m-t- ----------------- beligi ; kiremiti
Kesä on kuuma. በ- -----ነው። በ- ሞ--- ነ-- በ- ሞ-ታ- ነ-። ----------- በጋ ሞቃታማ ነው። 0
b-g- m--’--am- n--i. b--- m-------- n---- b-g- m-k-a-a-a n-w-. -------------------- bega mok’atama newi.
Kesällä paistaa aurinko. ጸ-ይ-በበ--ት--ቃለች / ትበ-ለች። ጸ-- በ-- ት----- / ት----- ጸ-ይ በ-ጋ ት-ም-ለ- / ት-ራ-ች- ----------------------- ጸሐይ በበጋ ትደምቃለች / ትበራለች። 0
ts’-h-ā-i beb--- tidemi--al---- - --be-ale---. t-------- b----- t------------- / t----------- t-’-h-ā-i b-b-g- t-d-m-k-a-e-h- / t-b-r-l-c-i- ---------------------------------------------- ts’eḥāyi bebega tidemik’alechi / tiberalechi.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. በ--------ግር-----ድረግ ----ለ-። በ-- እ- የ--- ጉ- ማ--- እ------ በ-ጋ እ- የ-ግ- ጉ- ማ-ረ- እ-ወ-ለ-። --------------------------- በበጋ እኛ የእግር ጉዞ ማድረግ እንወዳለን። 0
bebe----nya -e’---r--guz- m-d-r-g--i--wed-leni. b----- i--- y------- g--- m------- i----------- b-b-g- i-y- y-’-g-r- g-z- m-d-r-g- i-i-e-a-e-i- ----------------------------------------------- bebega inya ye’igiri guzo madiregi iniwedaleni.
Talvi on kylmä. ክ--- ቀ-ቃ- -ው። ክ--- ቀ--- ነ-- ክ-ም- ቀ-ቃ- ነ-። ------------- ክረምት ቀዝቃዛ ነው። 0
ki-emi-i----zi--a-a-ne--. k------- k--------- n---- k-r-m-t- k-e-i-’-z- n-w-. ------------------------- kiremiti k’ezik’aza newi.
Talvella sataa lunta tai vettä. በ-ረ-ት-በረዶ -ጥላል-ወ-ም--ዘ--ል። በ---- በ-- ይ--- ወ-- ይ----- በ-ረ-ት በ-ዶ ይ-ላ- ወ-ም ይ-ን-ል- ------------------------- በክረምት በረዶ ይጥላል ወይም ይዘንባል። 0
be-i---i---be---- y---ilal- -e-im- y--eni--li. b--------- b----- y-------- w----- y---------- b-k-r-m-t- b-r-d- y-t-i-a-i w-y-m- y-z-n-b-l-. ---------------------------------------------- bekiremiti beredo yit’ilali weyimi yizenibali.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. በ---ት--- ውስ- መቀመ--እኛ እንወ---። በ---- ቤ- ው-- መ--- እ- እ------ በ-ረ-ት ቤ- ው-ጥ መ-መ- እ- እ-ወ-ለ-። ---------------------------- በክረምት ቤት ውስጥ መቀመጥ እኛ እንወዳለን። 0
be--rem-ti bēti -isit-i me-----t’- -n---i----dal---. b--------- b--- w------ m--------- i--- i----------- b-k-r-m-t- b-t- w-s-t-i m-k-e-e-’- i-y- i-i-e-a-e-i- ---------------------------------------------------- bekiremiti bēti wisit’i mek’emet’i inya iniwedaleni.
On kylmä. ቀዝ-ዛ-ነ-። ቀ--- ነ-- ቀ-ቃ- ነ-። -------- ቀዝቃዛ ነው። 0
k’-z-k-aza--e--. k--------- n---- k-e-i-’-z- n-w-. ---------------- k’ezik’aza newi.
Sataa. እየዘ-በ ነው። እ---- ነ-- እ-ዘ-በ ነ-። --------- እየዘነበ ነው። 0
iy---ne-- ---i. i-------- n---- i-e-e-e-e n-w-. --------------- iyezenebe newi.
On tuulista. ነ--ማ --። ነ--- ነ-- ነ-ሻ- ነ-። -------- ነፋሻማ ነው። 0
n-f-s-ama--e-i. n-------- n---- n-f-s-a-a n-w-. --------------- nefashama newi.
On lämmintä. ሞ------። ሞ--- ነ-- ሞ-ታ- ነ-። -------- ሞቃታማ ነው። 0
m----t--a-new-. m-------- n---- m-k-a-a-a n-w-. --------------- mok’atama newi.
On aurinkoista. ፀ-ያ--ነ-። ፀ--- ነ-- ፀ-ያ- ነ-። -------- ፀሐያማ ነው። 0
t-s’e---ya---n-w-. t----------- n---- t-s-e-̣-y-m- n-w-. ------------------ t͟s’eḥāyama newi.
On kirkasta. አ--ሳች-ነው። አ---- ነ-- አ-ደ-ች ነ-። --------- አስደሳች ነው። 0
ās-desac-i new-. ā--------- n---- ā-i-e-a-h- n-w-. ---------------- āsidesachi newi.
Millainen sää on tänään? የ-------- ----ይ----ው--ሬ? የ--- ሁ--- ም- አ--- ነ- ዛ-- የ-የ- ሁ-ታ- ም- አ-ነ- ነ- ዛ-? ------------------------ የአየር ሁኔታው ምን አይነት ነው ዛሬ? 0
y---y--i-h-n--a-- mini ā-ine-- new----r-? y------- h------- m--- ā------ n--- z---- y-’-y-r- h-n-t-w- m-n- ā-i-e-i n-w- z-r-? ----------------------------------------- ye’āyeri hunētawi mini āyineti newi zarē?
Tänään on kylmä. ዛ- ቀ-ቃዛ--ው። ዛ- ቀ--- ነ-- ዛ- ቀ-ቃ- ነ-። ----------- ዛሬ ቀዝቃዛ ነው። 0
z-rē-k’e--k’-za new-. z--- k--------- n---- z-r- k-e-i-’-z- n-w-. --------------------- zarē k’ezik’aza newi.
Tänään on lämmin. ዛ- ሞ-ታ- --። ዛ- ሞ--- ነ-- ዛ- ሞ-ታ- ነ-። ----------- ዛሬ ሞቃታማ ነው። 0
za-ē--o-’ata----ew-. z--- m-------- n---- z-r- m-k-a-a-a n-w-. -------------------- zarē mok’atama newi.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!