Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   bg Сезоните и времето

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [шестнайсет]

16 [shestnayset]

Сезоните и времето

[Sezonite i vremeto]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Т----са-се----т-: Т--- с- с-------- Т-в- с- с-з-н-т-: ----------------- Това са сезоните: 0
Tova--a-sezo-i-e: T--- s- s-------- T-v- s- s-z-n-t-: ----------------- Tova sa sezonite:
kevät, kesä п----т,-л---, п------ л---- п-о-е-, л-т-, ------------- пролет, лято, 0
p--l----lyato, p------ l----- p-o-e-, l-a-o- -------------- prolet, lyato,
syksy ja talvi. есе--и--има. е--- и з---- е-е- и з-м-. ------------ есен и зима. 0
es-n-i-z-ma. e--- i z---- e-e- i z-m-. ------------ esen i zima.
Kesä on kuuma. Лят-т--- го-ещ-. Л----- е г------ Л-т-т- е г-р-щ-. ---------------- Лятото е горещо. 0
Lya-ot--ye---res-c-o. L------ y- g--------- L-a-o-o y- g-r-s-c-o- --------------------- Lyatoto ye goreshcho.
Kesällä paistaa aurinko. Пр-з---то-о с-ън-е----р--. П--- л----- с------- г---- П-е- л-т-т- с-ъ-ц-т- г-е-. -------------------------- През лятото слънцето грее. 0
P--z--y-t-t- s-yn---t- -r--. P--- l------ s-------- g---- P-e- l-a-o-o s-y-t-e-o g-e-. ---------------------------- Prez lyatoto slyntseto gree.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. П-е- л-то---ние-с ---во-ств-е------з-ожд-м-. П--- л----- н-- с у---------- с- р---------- П-е- л-т-т- н-е с у-о-о-с-в-е с- р-з-о-д-м-. -------------------------------------------- През лятото ние с удоволствие се разхождаме. 0
P-e- --at-to-n-----ud--o-stvie se-raz----hda-e. P--- l------ n-- s u---------- s- r------------ P-e- l-a-o-o n-e s u-o-o-s-v-e s- r-z-h-z-d-m-. ----------------------------------------------- Prez lyatoto nie s udovolstvie se razkhozhdame.
Talvi on kylmä. З-ма-- е с--д--а. З----- е с------- З-м-т- е с-у-е-а- ----------------- Зимата е студена. 0
Zim--a----s---e-a. Z----- y- s------- Z-m-t- y- s-u-e-a- ------------------ Zimata ye studena.
Talvella sataa lunta tai vettä. П-ез --ма-а --л- сняг и-и дъжд. П--- з----- в--- с--- и-- д---- П-е- з-м-т- в-л- с-я- и-и д-ж-. ------------------------------- През зимата вали сняг или дъжд. 0
P--z zi--t- --li-sny-g i-i---zhd. P--- z----- v--- s---- i-- d----- P-e- z-m-t- v-l- s-y-g i-i d-z-d- --------------------------------- Prez zimata vali snyag ili dyzhd.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. През-----т---б-ч-ме д- ---и--вк-щ-. П--- з----- о------ д- с---- в----- П-е- з-м-т- о-и-а-е д- с-о-м в-ъ-и- ----------------------------------- През зимата обичаме да стоим вкъщи. 0
Pr-- -imata --i-h--- -a s-o-m vk-s-ch-. P--- z----- o------- d- s---- v-------- P-e- z-m-t- o-i-h-m- d- s-o-m v-y-h-h-. --------------------------------------- Prez zimata obichame da stoim vkyshchi.
On kylmä. С-----о--. С------ е- С-у-е-о е- ---------- Студено е. 0
S--den- -e. S------ y-- S-u-e-o y-. ----------- Studeno ye.
Sataa. Вал- дъж-. В--- д---- В-л- д-ж-. ---------- Вали дъжд. 0
V--i d-zh-. V--- d----- V-l- d-z-d- ----------- Vali dyzhd.
On tuulista. Дух- в-т--. Д--- в----- Д-х- в-т-р- ----------- Духа вятър. 0
D--ha v-aty-. D---- v------ D-k-a v-a-y-. ------------- Dukha vyatyr.
On lämmintä. Т-п-о е. Т---- е- Т-п-о е- -------- Топло е. 0
T-p-o-y-. T---- y-- T-p-o y-. --------- Toplo ye.
On aurinkoista. С-ъ-ч-в- е. С------- е- С-ъ-ч-в- е- ----------- Слънчево е. 0
Sly-c---- ye. S-------- y-- S-y-c-e-o y-. ------------- Slynchevo ye.
On kirkasta. Я-но е. Я--- е- Я-н- е- ------- Ясно е. 0
Y---- ye. Y---- y-- Y-s-o y-. --------- Yasno ye.
Millainen sää on tänään? К---о-е----ме-о-д-е-? К---- е в------ д---- К-к-о е в-е-е-о д-е-? --------------------- Какво е времето днес? 0
Kak-- ----remet- ----? K---- y- v------ d---- K-k-o y- v-e-e-o d-e-? ---------------------- Kakvo ye vremeto dnes?
Tänään on kylmä. Дн-с е-с-уден-. Д--- е с------- Д-е- е с-у-е-о- --------------- Днес е студено. 0
D-e--y----u--no. D--- y- s------- D-e- y- s-u-e-o- ---------------- Dnes ye studeno.
Tänään on lämmin. Д-е--е то-л-. Д--- е т----- Д-е- е т-п-о- ------------- Днес е топло. 0
D-es-ye ----o. D--- y- t----- D-e- y- t-p-o- -------------- Dnes ye toplo.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!