Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   de Jahreszeiten und Wetter

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [sechzehn]

Jahreszeiten und Wetter

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi saksa Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Da- s--- d-- J-----------: Das sind die Jahreszeiten: 0
kevät, kesä De- F-------- d-- S-----, Der Frühling, der Sommer, 0
syksy ja talvi. de- H----- u-- d-- W-----. der Herbst und der Winter. 0
Kesä on kuuma. De- S----- i-- h---. Der Sommer ist heiß. 0
Kesällä paistaa aurinko. Im S----- s------ d-- S----. Im Sommer scheint die Sonne. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Im S----- g---- w-- g--- s--------. Im Sommer gehen wir gern spazieren. 0
Talvi on kylmä. De- W----- i-- k---. Der Winter ist kalt. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Im W----- s------ o--- r----- e-. Im Winter schneit oder regnet es. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Im W----- b------ w-- g--- z- H----. Im Winter bleiben wir gern zu Hause. 0
On kylmä. Es i-- k---. Es ist kalt. 0
Sataa. Es r-----. Es regnet. 0
On tuulista. Es i-- w-----. Es ist windig. 0
On lämmintä. Es i-- w---. Es ist warm. 0
On aurinkoista. Es i-- s-----. Es ist sonnig. 0
On kirkasta. Es i-- h-----. Es ist heiter. 0
Millainen sää on tänään? Wi- i-- d-- W----- h----? Wie ist das Wetter heute? 0
Tänään on kylmä. Es i-- k--- h----. Es ist kalt heute. 0
Tänään on lämmin. Es i-- w--- h----. Es ist warm heute. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!