Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   et Aastaajad ja ilm

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [kuusteist]

Aastaajad ja ilm

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Nee--o--a--t-aja-: N--- o- a--------- N-e- o- a-s-a-j-d- ------------------ Need on aastaajad: 0
kevät, kesä K--ad- s---, K----- s---- K-v-d- s-v-, ------------ Kevad, suvi, 0
syksy ja talvi. s-gis ja-t-l-. s---- j- t---- s-g-s j- t-l-. -------------- sügis ja talv. 0
Kesä on kuuma. S-vi-o- k-u-. S--- o- k---- S-v- o- k-u-. ------------- Suvi on kuum. 0
Kesällä paistaa aurinko. Suvel p-is--- -ä---. S---- p------ p----- S-v-l p-i-t-b p-i-e- -------------------- Suvel paistab päike. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Su--l --ime -e---e--eg---alu--m--. S---- k---- h-- m------ j--------- S-v-l k-i-e h-a m-e-e-a j-l-t-m-s- ---------------------------------- Suvel käime hea meelega jalutamas. 0
Talvi on kylmä. T--v ----ü--. T--- o- k---- T-l- o- k-l-. ------------- Talv on külm. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. T-lve- s-jab-l--- --- vi-m-. T----- s---- l--- v-- v----- T-l-e- s-j-b l-n- v-i v-h-a- ---------------------------- Talvel sajab lund või vihma. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. T-lve- ----e hea me-l-g- -o-u-. T----- o---- h-- m------ k----- T-l-e- o-e-e h-a m-e-e-a k-d-s- ------------------------------- Talvel oleme hea meelega kodus. 0
On kylmä. On -ü-m. O- k---- O- k-l-. -------- On külm. 0
Sataa. Sa--- -i-ma. S---- v----- S-j-b v-h-a- ------------ Sajab vihma. 0
On tuulista. On---ul-ne. O- t------- O- t-u-i-e- ----------- On tuuline. 0
On lämmintä. O- so-. O- s--- O- s-e- ------- On soe. 0
On aurinkoista. On pä-k-s-p--s-eli-e. O- p----------------- O- p-i-e-e-a-s-e-i-e- --------------------- On päikesepaisteline. 0
On kirkasta. O----l--. O- s----- O- s-l-e- --------- On selge. 0
Millainen sää on tänään? K---as-on-i---tä-a? K----- o- i-- t---- K-i-a- o- i-m t-n-? ------------------- Kuidas on ilm täna? 0
Tänään on kylmä. Tä-- -n-kü--. T--- o- k---- T-n- o- k-l-. ------------- Täna on külm. 0
Tänään on lämmin. T-n---n-so-. T--- o- s--- T-n- o- s-e- ------------ Täna on soe. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!