Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   mk Годишни времиња и временски услови

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [шеснаесет]

16 [shyesnayesyet]

Годишни времиња и временски услови

[Guodishni vryemiњa i vryemyenski ooslovi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: О-а--е-г-ди---т--врем-ња: О-- с- г-------- в------- О-а с- г-д-ш-и-е в-е-и-а- ------------------------- Ова се годишните времиња: 0
O-a --e -u-dis-ni-y- v-yemi--: O-- s-- g----------- v-------- O-a s-e g-o-i-h-i-y- v-y-m-њ-: ------------------------------ Ova sye guodishnitye vryemiњa:
kevät, kesä п---ет, л--о п------ л--- п-о-е-, л-т- ------------ пролет, лето 0
pr-ly-t----eto p------- l---- p-o-y-t- l-e-o -------------- prolyet, lyeto
syksy ja talvi. есе-, ---а. е---- з---- е-е-, з-м-. ----------- есен, зима. 0
ye-ye-- z--a. y------ z---- y-s-e-, z-m-. ------------- yesyen, zima.
Kesä on kuuma. Л----о е ж-ш-о. Л----- е ж----- Л-т-т- е ж-ш-о- --------------- Летото е жешко. 0
L-eto-o--e --e-h--. L------ y- ʐ------- L-e-o-o y- ʐ-e-h-o- ------------------- Lyetoto ye ʐyeshko.
Kesällä paistaa aurinko. В---ет- ---цето---е-. В- л--- с------ г---- В- л-т- с-н-е-о г-е-. --------------------- Во лето сонцето грее. 0
V- lye-- --n--y--o-gu-y-ye. V- l---- s-------- g------- V- l-e-o s-n-z-e-o g-r-e-e- --------------------------- Vo lyeto sontzyeto guryeye.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Во-лето-о--м--с----д--о-л----д--ш--а--. В- л--- о---- с- з---------- д- ш------ В- л-т- о-и-е с- з-д-в-с-т-о д- ш-т-м-. --------------------------------------- Во лето одиме со задовослтво да шетаме. 0
V--ly-----d-my- s-------osltvo d- --yet--ye. V- l---- o----- s- z---------- d- s--------- V- l-e-o o-i-y- s- z-d-v-s-t-o d- s-y-t-m-e- -------------------------------------------- Vo lyeto odimye so zadovosltvo da shyetamye.
Talvi on kylmä. З--а---------ена. З----- е с------- З-м-т- е с-у-е-а- ----------------- Зимата е студена. 0
Z-mat- -e--t-----na. Z----- y- s--------- Z-m-t- y- s-o-d-e-a- -------------------- Zimata ye stoodyena.
Talvella sataa lunta tai vettä. Во зима--неж- ил---рне. В- з--- с---- и-- в---- В- з-м- с-е-и и-и в-н-. ----------------------- Во зима снежи или врне. 0
V- z-m- s----- i-i-v-ny-. V- z--- s----- i-- v----- V- z-m- s-y-ʐ- i-i v-n-e- ------------------------- Vo zima snyeʐi ili vrnye.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. В--зи-а-а--ст-нувам- со за-о---л--о --ма. В- з----- о--------- с- з---------- д---- В- з-м-т- о-т-н-в-м- с- з-д-в-с-т-о д-м-. ----------------------------------------- Во зимата остануваме со задовослтво дома. 0
V- zimat--o-----o------s--zad--o--t-- do-a. V- z----- o----------- s- z---------- d---- V- z-m-t- o-t-n-o-a-y- s- z-d-v-s-t-o d-m-. ------------------------------------------- Vo zimata ostanoovamye so zadovosltvo doma.
On kylmä. Сту--н- е. С------ е- С-у-е-о е- ---------- Студено е. 0
S---d-eno---. S-------- y-- S-o-d-e-o y-. ------------- Stoodyeno ye.
Sataa. В--е дожд. В--- д---- В-н- д-ж-. ---------- Врне дожд. 0
V-ny----ʐd. V---- d---- V-n-e d-ʐ-. ----------- Vrnye doʐd.
On tuulista. В-тр-вит--е. В-------- е- В-т-о-и-о е- ------------ Ветровито е. 0
V-e-rovi-- ye. V--------- y-- V-e-r-v-t- y-. -------------- Vyetrovito ye.
On lämmintä. Т--л- е. Т---- е- Т-п-о е- -------- Топло е. 0
To-lo ye. T---- y-- T-p-o y-. --------- Toplo ye.
On aurinkoista. Со-че----. С------ е- С-н-е-о е- ---------- Сончево е. 0
So-chy-vo ye. S-------- y-- S-n-h-e-o y-. ------------- Sonchyevo ye.
On kirkasta. В-дро -. В---- е- В-д-о е- -------- Ведро е. 0
V----- ye. V----- y-- V-e-r- y-. ---------- Vyedro ye.
Millainen sää on tänään? Какво --вр----- -ен--? К---- е в------ д----- К-к-о е в-е-е-о д-н-с- ---------------------- Какво е времето денес? 0
K--vo--e--rye----o-d-e----? K---- y- v-------- d------- K-k-o y- v-y-m-e-o d-e-y-s- --------------------------- Kakvo ye vryemyeto dyenyes?
Tänään on kylmä. Д-не- - ---де-о. Д---- е с------- Д-н-с е с-у-е-о- ---------------- Денес е студено. 0
Dy-n-e---- s-o---e--. D------ y- s--------- D-e-y-s y- s-o-d-e-o- --------------------- Dyenyes ye stoodyeno.
Tänään on lämmin. Д-н-- е----л-. Д---- е т----- Д-н-с е т-п-о- -------------- Денес е топло. 0
D--n-e- ye -----. D------ y- t----- D-e-y-s y- t-p-o- ----------------- Dyenyes ye toplo.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!