Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   mr ऋतू आणि हवामान

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

१६ [सोळा]

16 [Sōḷā]

ऋतू आणि हवामान

[r̥tū āṇi havāmāna]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi marathi Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: ह- -तू -ह-त. ह- ऋ-- आ---- ह- ऋ-ू आ-े-. ------------ हे ऋतू आहेत. 0
hē-r--ū-ā-ē--. h- r--- ā----- h- r-t- ā-ē-a- -------------- hē r̥tū āhēta.
kevät, kesä वस-त---न----ा, व---- उ------- व-ं-, उ-्-ा-ा- -------------- वसंत, उन्हाळा, 0
V--an--,-un-ā-ā, V------- u------ V-s-n-a- u-h-ḷ-, ---------------- Vasanta, unhāḷā,
syksy ja talvi. श-- --- ह-व-ळा. श-- आ-- ह------ श-द आ-ि ह-व-ळ-. --------------- शरद आणि हिवाळा. 0
ś-r----ā-i-hi-ā--. ś----- ā-- h------ ś-r-d- ā-i h-v-ḷ-. ------------------ śarada āṇi hivāḷā.
Kesä on kuuma. उ--हा----त--वा--बद-र --ते. उ--------- ह-- ऊ---- अ---- उ-्-ा-्-ा- ह-ा ऊ-द-र अ-त-. -------------------------- उन्हाळ्यात हवा ऊबदार असते. 0
Un-āḷyāt--ha-ā--b-d-r--a-a--. U-------- h--- ū------ a----- U-h-ḷ-ā-a h-v- ū-a-ā-a a-a-ē- ----------------------------- Unhāḷyāta havā ūbadāra asatē.
Kesällä paistaa aurinko. उन्हाळ्--त -ू----तळपत-. उ--------- स---- त----- उ-्-ा-्-ा- स-र-य त-प-ो- ----------------------- उन्हाळ्यात सूर्य तळपतो. 0
U--āḷy--a --r----a---atō. U-------- s---- t-------- U-h-ḷ-ā-a s-r-a t-ḷ-p-t-. ------------------------- Unhāḷyāta sūrya taḷapatō.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. आम्ह-------ा- ह--त-फ---य-ा--ा-ल---व---. आ------ ऊ---- ह--- फ------ ज---- आ----- आ-्-ा-ा ऊ-द-र ह-े- फ-र-य-ा ज-य-ा आ-ड-े- --------------------------------------- आम्हाला ऊबदार हवेत फिरायला जायला आवडते. 0
Āmh--ā ū-ad------v-ta----rā-a-ā j--alā āv-ḍa--. Ā----- ū------ h----- p-------- j----- ā------- Ā-h-l- ū-a-ā-a h-v-t- p-i-ā-a-ā j-y-l- ā-a-a-ē- ----------------------------------------------- Āmhālā ūbadāra havēta phirāyalā jāyalā āvaḍatē.
Talvi on kylmä. हि---्-----वा --ड-ार अस--. ह-------- ह-- थ----- अ---- ह-व-ळ-य-त ह-ा थ-ड-ा- अ-त-. -------------------------- हिवाळ्यात हवा थंडगार असते. 0
Hiv----t--h-vā-thaṇḍa--r- a-atē. H-------- h--- t--------- a----- H-v-ḷ-ā-a h-v- t-a-ḍ-g-r- a-a-ē- -------------------------------- Hivāḷyāta havā thaṇḍagāra asatē.
Talvella sataa lunta tai vettä. ह-वाळ्यात --्--क-ंव--प--- प-तो. ह-------- ब--- क---- प--- प---- ह-व-ळ-य-त ब-्- क-ं-ा प-ऊ- प-त-. ------------------------------- हिवाळ्यात बर्फ किंवा पाऊस पडतो. 0
Hivāḷyā-a-ba-p-a ki-vā pā---a p--atō. H-------- b----- k---- p----- p------ H-v-ḷ-ā-a b-r-h- k-n-ā p-'-s- p-ḍ-t-. ------------------------------------- Hivāḷyāta barpha kinvā pā'ūsa paḍatō.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. आ-्-------व-ळ्य-त-घ-ात -ा--े-----े. आ------ ह-------- घ--- र---- आ----- आ-्-ा-ा ह-व-ळ-य-त घ-ा- र-ह-े आ-ड-े- ----------------------------------- आम्हाला हिवाळ्यात घरात राहणे आवडते. 0
Ā---l- h--ā----a----rāt--r--aṇ--ā-a--tē. Ā----- h-------- g------ r----- ā------- Ā-h-l- h-v-ḷ-ā-a g-a-ā-a r-h-ṇ- ā-a-a-ē- ---------------------------------------- Āmhālā hivāḷyāta gharāta rāhaṇē āvaḍatē.
On kylmä. थ-ड-आ-े. थ-- आ--- थ-ड आ-े- -------- थंड आहे. 0
T-aṇḍ-----. T----- ā--- T-a-ḍ- ā-ē- ----------- Thaṇḍa āhē.
Sataa. पाऊ- -ड-----. प--- प-- आ--- प-ऊ- प-त आ-े- ------------- पाऊस पडत आहे. 0
Pā'--a paḍat--ā--. P----- p----- ā--- P-'-s- p-ḍ-t- ā-ē- ------------------ Pā'ūsa paḍata āhē.
On tuulista. व-र- सु--ा ---. व--- स---- आ--- व-र- स-ट-ा आ-े- --------------- वारा सुटला आहे. 0
V-rā---ṭ-l- ā--. V--- s----- ā--- V-r- s-ṭ-l- ā-ē- ---------------- Vārā suṭalā āhē.
On lämmintä. हवे- उष-म--आ-े. ह--- उ---- आ--- ह-े- उ-्-ा आ-े- --------------- हवेत उष्मा आहे. 0
Hav-ta----ā--hē. H----- u--- ā--- H-v-t- u-m- ā-ē- ---------------- Havēta uṣmā āhē.
On aurinkoista. उन--हे. उ- आ--- उ- आ-े- ------- उन आहे. 0
U-- -h-. U-- ā--- U-a ā-ē- -------- Una āhē.
On kirkasta. आ--ह-ददाय----- आहे. आ--------- ह-- आ--- आ-्-ा-द-य- ह-ा आ-े- ------------------- आल्हाददायक हवा आहे. 0
Āl-hā---āy-k--ha---ā-ē. Ā------------ h--- ā--- Ā-'-ā-a-ā-a-a h-v- ā-ē- ----------------------- Āl'hādadāyaka havā āhē.
Millainen sää on tänään? आ-----मा--कसे आ-े? आ- ह----- क-- आ--- आ- ह-ा-ा- क-े आ-े- ------------------ आज हवामान कसे आहे? 0
Ā----av--ā-a----ē----? Ā-- h------- k--- ā--- Ā-a h-v-m-n- k-s- ā-ē- ---------------------- Āja havāmāna kasē āhē?
Tänään on kylmä. आ- थं-ी--ह-. आ- थ--- आ--- आ- थ-ड- आ-े- ------------ आज थंडी आहे. 0
Ā-- --a-ḍ- āhē. Ā-- t----- ā--- Ā-a t-a-ḍ- ā-ē- --------------- Āja thaṇḍī āhē.
Tänään on lämmin. आ--ग-मी-आ-े. आ- ग--- आ--- आ- ग-म- आ-े- ------------ आज गरमी आहे. 0
Āj- g-ramī--hē. Ā-- g----- ā--- Ā-a g-r-m- ā-ē- --------------- Āja garamī āhē.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!