Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   pt Estações do ano e tempo

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [dezasseis ]

Estações do ano e tempo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi portugali (PT) Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: E-tas -ã---- estaç-es ----n-: E---- s-- a- e------- d- a--- E-t-s s-o a- e-t-ç-e- d- a-o- ----------------------------- Estas são as estações do ano: 0
kevät, kesä A--rima-era, o v---o, A p--------- o v----- A p-i-a-e-a- o v-r-o- --------------------- A primavera, o verão, 0
syksy ja talvi. o -u-ono------ve---. o o------ o i------- o o-t-n-, o i-v-r-o- -------------------- o outono, o inverno. 0
Kesä on kuuma. O v--ão---q--n--. O v---- é q------ O v-r-o é q-e-t-. ----------------- O verão é quente. 0
Kesällä paistaa aurinko. N- v--ão faz---l. N- v---- f-- s--- N- v-r-o f-z s-l- ----------------- No verão faz sol. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. No -er-o g------- de --ss--r. N- v---- g------- d- p------- N- v-r-o g-s-a-o- d- p-s-e-r- ----------------------------- No verão gostamos de passear. 0
Talvi on kylmä. O-i-v-rno ---r--. O i------ é f---- O i-v-r-o é f-i-. ----------------- O inverno é frio. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. No --v--n- nev- o- -ho-e. N- i------ n--- o- c----- N- i-v-r-o n-v- o- c-o-e- ------------------------- No inverno neva ou chove. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. No----er-o g-s-a-os de--ic-- em-c--a. N- i------ g------- d- f---- e- c---- N- i-v-r-o g-s-a-o- d- f-c-r e- c-s-. ------------------------------------- No inverno gostamos de ficar em casa. 0
On kylmä. E--á fri-. E--- f---- E-t- f-i-. ---------- Está frio. 0
Sataa. Es---a-c---er. E--- a c------ E-t- a c-o-e-. -------------- Está a chover. 0
On tuulista. Est- v-n-o. E--- v----- E-t- v-n-o- ----------- Está vento. 0
On lämmintä. Es---ca-o-. E--- c----- E-t- c-l-r- ----------- Está calor. 0
On aurinkoista. E--á -o-. E--- s--- E-t- s-l- --------- Está sol. 0
On kirkasta. Está bom-t-m--. E--- b-- t----- E-t- b-m t-m-o- --------------- Está bom tempo. 0
Millainen sää on tänään? C--o é-que-e-t--o t-m-- h-je? C--- é q-- e--- o t---- h---- C-m- é q-e e-t- o t-m-o h-j-? ----------------------------- Como é que está o tempo hoje? 0
Tänään on kylmä. Hoj---s-- f--o. H--- e--- f---- H-j- e-t- f-i-. --------------- Hoje está frio. 0
Tänään on lämmin. Ho---e-t------r. H--- e--- c----- H-j- e-t- c-l-r- ---------------- Hoje está calor. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!