Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   ro Anotimpuri şi vreme

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [şaisprezece]

Anotimpuri şi vreme

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: A--s-ea ---t ano-i--ur--e: A------ s--- a------------ A-e-t-a s-n- a-o-i-p-r-l-: -------------------------- Acestea sunt anotimpurile: 0
kevät, kesä pri---a-----ar-, p--------- v---- p-i-ă-a-a- v-r-, ---------------- primăvara, vara, 0
syksy ja talvi. t-am---ş- ia-na. t----- ş- i----- t-a-n- ş- i-r-a- ---------------- toamna şi iarna. 0
Kesä on kuuma. Va---es-e---e-bin--. V--- e--- f--------- V-r- e-t- f-e-b-n-e- -------------------- Vara este fierbinte. 0
Kesällä paistaa aurinko. Var---a-e -oa-e-e. V--- b--- s------- V-r- b-t- s-a-e-e- ------------------ Vara bate soarele. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Var---e-g-m--ă----pl-mb-m c- p-ăcere. V--- m----- s- n- p------ c- p------- V-r- m-r-e- s- n- p-i-b-m c- p-ă-e-e- ------------------------------------- Vara mergem să ne plimbăm cu plăcere. 0
Talvi on kylmä. Iarn- es-e--e--. I---- e--- r---- I-r-a e-t- r-c-. ---------------- Iarna este rece. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Iar-- nin-e s-----ouă. I---- n---- s-- p----- I-r-a n-n-e s-u p-o-ă- ---------------------- Iarna ninge sau plouă. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Iarna-s-ăm -- ----e----c--ă. I---- s--- c- p------ a----- I-r-a s-ă- c- p-ă-e-e a-a-ă- ---------------------------- Iarna stăm cu plăcere acasă. 0
On kylmä. Est----ce. E--- r---- E-t- r-c-. ---------- Este rece. 0
Sataa. Pl-u-. P----- P-o-ă- ------ Plouă. 0
On tuulista. B-----â-t--. B--- v------ B-t- v-n-u-. ------------ Bate vântul. 0
On lämmintä. E----ca-d. E--- c---- E-t- c-l-. ---------- Este cald. 0
On aurinkoista. Es-- -ns-r--. E--- î------- E-t- î-s-r-t- ------------- Este însorit. 0
On kirkasta. Est------n. E--- s----- E-t- s-n-n- ----------- Este senin. 0
Millainen sää on tänään? C-m -st- -st-z-----m--? C-- e--- a----- v------ C-m e-t- a-t-z- v-e-e-? ----------------------- Cum este astăzi vremea? 0
Tänään on kylmä. A--ă-i-es-e-r-c-. A----- e--- r---- A-t-z- e-t- r-c-. ----------------- Astăzi este rece. 0
Tänään on lämmin. Ast-zi----e c-l-. A----- e--- c---- A-t-z- e-t- c-l-. ----------------- Astăzi este cald. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!