Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   sk Ročné obdobia a počasie

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [šestnásť]

Ročné obdobia a počasie

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: To -ú----né-obdobi-: T- s- r---- o------- T- s- r-č-é o-d-b-a- -------------------- To sú ročné obdobia: 0
kevät, kesä Ja-- l---, J--- l---- J-r- l-t-, ---------- Jar, leto, 0
syksy ja talvi. je----a-z---. j---- a z---- j-s-ň a z-m-. ------------- jeseň a zima. 0
Kesä on kuuma. L----je-h-rú--. L--- j- h------ L-t- j- h-r-c-. --------------- Leto je horúce. 0
Kesällä paistaa aurinko. V le-e--v-et--slnko. V l--- s----- s----- V l-t- s-i-t- s-n-o- -------------------- V lete svieti slnko. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. V l-t- s- --d- c-od-m--p-e-hádza-. V l--- s- r--- c------ p---------- V l-t- s- r-d- c-o-í-e p-e-h-d-a-. ---------------------------------- V lete sa radi chodíme prechádzať. 0
Talvi on kylmä. Zima je---l--ná. Z--- j- c------- Z-m- j- c-l-d-á- ---------------- Zima je chladná. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. V--i-- --e-í--l--- pr--. V z--- s---- a---- p---- V z-m- s-e-í a-e-o p-š-. ------------------------ V zime sneží alebo prší. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. V------r------s--v-m--doma. V z--- r--- z-------- d---- V z-m- r-d- z-s-á-a-e d-m-. --------------------------- V zime radi zostávame doma. 0
On kylmä. Je c-l-dno. J- c------- J- c-l-d-o- ----------- Je chladno. 0
Sataa. P--í. P---- P-š-. ----- Prší. 0
On tuulista. F--- vietor. F--- v------ F-k- v-e-o-. ------------ Fúka vietor. 0
On lämmintä. Je---p--. J- t----- J- t-p-o- --------- Je teplo. 0
On aurinkoista. J- s-n--n-. J- s------- J- s-n-č-o- ----------- Je slnečno. 0
On kirkasta. J- -asno. J- j----- J- j-s-o- --------- Je jasno. 0
Millainen sää on tänään? Aké je --es-p----i-? A-- j- d--- p------- A-é j- d-e- p-č-s-e- -------------------- Aké je dnes počasie? 0
Tänään on kylmä. Dnes--e c-l---o. D--- j- c------- D-e- j- c-l-d-o- ---------------- Dnes je chladno. 0
Tänään on lämmin. Dnes-j--t--lo. D--- j- t----- D-e- j- t-p-o- -------------- Dnes je teplo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!