Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   sr Годишња доба и време

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [шеснаест]

16 [šesnaest]

Годишња доба и време

[Godišnja doba i vreme]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Ов- су-----шњ- д-ба: О-- с- г------ д---- О-о с- г-д-ш-а д-б-: -------------------- Ово су годишња доба: 0
O-o--u g--išnj----ba: O-- s- g------- d---- O-o s- g-d-š-j- d-b-: --------------------- Ovo su godišnja doba:
kevät, kesä Пр-ле--,-л-т-, П------- л---- П-о-е-е- л-т-, -------------- Пролеће, лето, 0
Pr--ec-e- --t-, P-------- l---- P-o-e-́-, l-t-, --------------- Proleće, leto,
syksy ja talvi. j-сен-и -и-а. j---- и з---- j-с-н и з-м-. ------------- jесен и зима. 0
je------zi--. j---- i z---- j-s-n i z-m-. ------------- jesen i zima.
Kesä on kuuma. Л-т- -е ---ће. Л--- ј- в----- Л-т- ј- в-у-е- -------------- Лето је вруће. 0
Let---e-v-----. L--- j- v------ L-t- j- v-u-́-. --------------- Leto je vruće.
Kesällä paistaa aurinko. Лет-----а сунц-. Л--- с--- с----- Л-т- с-ј- с-н-е- ---------------- Лети сија сунце. 0
L--i --j--s--ce. L--- s--- s----- L-t- s-j- s-n-e- ---------------- Leti sija sunce.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Л-т--ра---и---о----а-и. Л--- р--- и---- ш------ Л-т- р-д- и-е-о ш-т-т-. ----------------------- Лети радо идемо шетати. 0
L----r----i-e---še----. L--- r--- i---- š------ L-t- r-d- i-e-o š-t-t-. ----------------------- Leti rado idemo šetati.
Talvi on kylmä. Зим---е --а---. З--- ј- х------ З-м- ј- х-а-н-. --------------- Зима је хладна. 0
Z-ma ----lad-a. Z--- j- h------ Z-m- j- h-a-n-. --------------- Zima je hladna.
Talvella sataa lunta tai vettä. Зими -а-а----- и-- ки-а. З--- п--- с--- и-- к---- З-м- п-д- с-е- и-и к-ш-. ------------------------ Зими пада снег или киша. 0
Z-m- pad--sn-----i -i--. Z--- p--- s--- i-- k---- Z-m- p-d- s-e- i-i k-š-. ------------------------ Zimi pada sneg ili kiša.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. З-м--рад-----ај-мо--од --ће. З--- р--- о------- к-- к---- З-м- р-д- о-т-ј-м- к-д к-ћ-. ---------------------------- Зими радо остајемо код куће. 0
Z-mi-r-do--s-------ko--kuće. Z--- r--- o------- k-- k----- Z-m- r-d- o-t-j-m- k-d k-c-e- ----------------------------- Zimi rado ostajemo kod kuće.
On kylmä. Хла-но је. Х----- ј-- Х-а-н- ј-. ---------- Хладно је. 0
H---no-je. H----- j-- H-a-n- j-. ---------- Hladno je.
Sataa. П--а--и-а. П--- к---- П-д- к-ш-. ---------- Пада киша. 0
P--a-k-š-. P--- k---- P-d- k-š-. ---------- Pada kiša.
On tuulista. В-т--в-т---е. В-------- ј-- В-т-о-и-о ј-. ------------- Ветровито је. 0
V--r----o-j-. V-------- j-- V-t-o-i-o j-. ------------- Vetrovito je.
On lämmintä. Топ-о ј-. Т---- ј-- Т-п-о ј-. --------- Топло је. 0
To-l----. T---- j-- T-p-o j-. --------- Toplo je.
On aurinkoista. Сунча-о---. С------ ј-- С-н-а-о ј-. ----------- Сунчано је. 0
S-nč----j-. S------ j-- S-n-a-o j-. ----------- Sunčano je.
On kirkasta. В--ро--е. В---- ј-- В-д-о ј-. --------- Ведро је. 0
V-d-- --. V---- j-- V-d-o j-. --------- Vedro je.
Millainen sää on tänään? К-кво -- -ре-----н--? К---- ј- в---- д----- К-к-о ј- в-е-е д-н-с- --------------------- Какво је време данас? 0
Kakv- -----e-- -ana-? K---- j- v---- d----- K-k-o j- v-e-e d-n-s- --------------------- Kakvo je vreme danas?
Tänään on kylmä. Да-а---- х-а--о. Д---- ј- х------ Д-н-с ј- х-а-н-. ---------------- Данас је хладно. 0
D-n---je h-a-no. D---- j- h------ D-n-s j- h-a-n-. ---------------- Danas je hladno.
Tänään on lämmin. Да--с-ј--топ-о. Д---- ј- т----- Д-н-с ј- т-п-о- --------------- Данас је топло. 0
Dan-s -- t----. D---- j- t----- D-n-s j- t-p-o- --------------- Danas je toplo.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!