Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   zh 四季和天气

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16[十六]

16 [Shíliù]

四季和天气

[sìjì hé tiānqì]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kiina (yksinkertaistettu) Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: 这是-一年中的-四季-: 这- 一--- 四- : 这- 一-中- 四- : ------------ 这是 一年中的 四季 : 0
z-è-sh- y--ni-n-zh-n---- sì-ì: z-- s-- y- n--- z---- d- s---- z-è s-ì y- n-á- z-ō-g d- s-j-: ------------------------------ zhè shì yī nián zhōng de sìjì:
kevät, kesä 春-, 夏天 春-- 夏- 春-, 夏- ------ 春天, 夏天 0
Chū-t-ān- -i--iān C-------- x------ C-ū-t-ā-, x-à-i-n ----------------- Chūntiān, xiàtiān
syksy ja talvi. 秋- - -天 秋- 和 冬- 秋- 和 冬- ------- 秋天 和 冬天 0
q-ūti-n--é-d--g---n q------ h- d------- q-ū-i-n h- d-n-t-ā- ------------------- qiūtiān hé dōngtiān
Kesä on kuuma. 夏- 很 - 。 夏- 很 热 。 夏- 很 热 。 -------- 夏天 很 热 。 0
x----ā- hě--rè. x------ h-- r-- x-à-i-n h-n r-. --------------- xiàtiān hěn rè.
Kesällä paistaa aurinko. 夏天-总- 出-阳-。 夏- 总- 出-- 。 夏- 总- 出-阳 。 ----------- 夏天 总是 出太阳 。 0
Xi-ti-n --ng ------- t--y---. X------ z--- s-- c-- t------- X-à-i-n z-n- s-ì c-ū t-i-á-g- ----------------------------- Xiàtiān zǒng shì chū tàiyáng.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. 夏天 我们 ---- -步-。 夏- 我- 喜- 去 散- 。 夏- 我- 喜- 去 散- 。 --------------- 夏天 我们 喜欢 去 散步 。 0
Xiàti-n -ǒ--n -ǐ-uā---- s---ù. X------ w---- x----- q- s----- X-à-i-n w-m-n x-h-ā- q- s-n-ù- ------------------------------ Xiàtiān wǒmen xǐhuān qù sànbù.
Talvi on kylmä. 冬------。 冬- 很 冷 。 冬- 很 冷 。 -------- 冬天 很 冷 。 0
D---tiā- -ěn--ě--. D------- h-- l---- D-n-t-ā- h-n l-n-. ------------------ Dōngtiān hěn lěng.
Talvella sataa lunta tai vettä. 冬- 下雪-或-下--。 冬- 下- 或 下- 。 冬- 下- 或 下- 。 ------------ 冬天 下雪 或 下雨 。 0
D----i-n-x-à x-ě ------à -ǔ. D------- x-- x-- h-- x-- y-- D-n-t-ā- x-à x-ě h-ò x-à y-. ---------------------------- Dōngtiān xià xuě huò xià yǔ.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. 冬天--- -欢-呆- -里 。 冬- 我- 喜- 呆- 家- 。 冬- 我- 喜- 呆- 家- 。 ---------------- 冬天 我们 喜欢 呆在 家里 。 0
D-n---ā--w---n --hu---dāi--à-------. D------- w---- x----- d-- z-- j----- D-n-t-ā- w-m-n x-h-ā- d-i z-i j-ā-ǐ- ------------------------------------ Dōngtiān wǒmen xǐhuān dāi zài jiālǐ.
On kylmä. 天气 --冷 天- 很 冷 天- 很 冷 ------ 天气 很 冷 0
T-ān----ěn-lě-g T----- h-- l--- T-ā-q- h-n l-n- --------------- Tiānqì hěn lěng
Sataa. 天-- 下雨 天 在 下- 天 在 下- ------ 天 在 下雨 0
ti-- zài--à -ǔ t--- z----- y- t-ā- z-i-i- y- -------------- tiān zàixià yǔ
On tuulista. 有---。 有 风 。 有 风 。 ----- 有 风 。 0
yǒ--fē-g. y-- f---- y-u f-n-. --------- yǒu fēng.
On lämmintä. 天-暖和 。 天 暖- 。 天 暖- 。 ------ 天 暖和 。 0
Ti-- n-ǎ-hu-. T--- n------- T-ā- n-ǎ-h-o- ------------- Tiān nuǎnhuo.
On aurinkoista. 阳- 灿-- 天--。 阳- 灿-- 天- 。 阳- 灿-的 天- 。 ----------- 阳光 灿烂的 天气 。 0
Yán-g---g -ànl-- d--tiā-qì. Y-------- c----- d- t------ Y-n-g-ā-g c-n-à- d- t-ā-q-. --------------------------- Yángguāng cànlàn de tiānqì.
On kirkasta. 天---朗-。 天- 晴- 。 天- 晴- 。 ------- 天气 晴朗 。 0
Ti------ín-l---. T----- q-------- T-ā-q- q-n-l-n-. ---------------- Tiānqì qínglǎng.
Millainen sää on tänään? 今天--气-怎么- ? 今- 天- 怎-- ? 今- 天- 怎-样 ? ----------- 今天 天气 怎么样 ? 0
Jī-t-ā--ti---- zě-m- y--g? J------ t----- z---- y---- J-n-i-n t-ā-q- z-n-e y-n-? -------------------------- Jīntiān tiānqì zěnme yàng?
Tänään on kylmä. 今天 -气-很--。 今- 天- 很- 。 今- 天- 很- 。 ---------- 今天 天气 很冷 。 0
J-nti-n -i---ì-h-- -ěng. J------ t----- h-- l---- J-n-i-n t-ā-q- h-n l-n-. ------------------------ Jīntiān tiānqì hěn lěng.
Tänään on lämmin. 今- -气-暖--。 今- 天- 暖- 。 今- 天- 暖- 。 ---------- 今天 天气 暖和 。 0
Jī-t--n-ti-n-- n----uo. J------ t----- n------- J-n-i-n t-ā-q- n-ǎ-h-o- ----------------------- Jīntiān tiānqì nuǎnhuo.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!