Lauseita

fi Talon siivous   »   ca Fer neteja

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [divuit]

Fer neteja

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Tänään on lauantai. Av-- é- d-------. Avui és dissabte. 0
Tänään meillä on aikaa. Av-- t---- t----. Avui tenim temps. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Av-- n------ l-----------. Avui netegem l’apartament. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Jo n----- l- c----- d- b---. Jo netejo la cambra de bany. 0
Minun mieheni pesee auton. El m-- m---- r---- e- c----. El meu marit renta el cotxe. 0
Lapset pesevät polkupyörät. El- n--- n------ l-- b---------. Els nens netegen les bicicletes. 0
Mummi kastelee kukat. L’---- r--- l-- f----. L’àvia rega les flors. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. El- n--- o------ l---------- d--- n---. Els nens ordenen l’habitació dels nens. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. El m-- m---- o----- e- s-- e---------. El meu marit ordena el seu escriptori. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. (J-) p--- l- r--- a l- r--------. (Jo) poso la roba a la rentadora. 0
Minä ripustan pyykit. (J-) e----- l- r---. (Jo) estenc la roba. 0
Minä silitän pyykit. (J-) p----- l- r---. (Jo) planxo la roba. 0
Ikkunat ovat likaiset. Le- f-------- e---- b-----. Les finestres estan brutes. 0
Lattia on likainen. El t---- e--- b---. El terra està brut. 0
Astiat ovat likaisia. La v------- é- b----. La vaixella és bruta. 0
Kuka pesee ikkunat? Qu- n----- l-- f--------? Qui neteja les finestres? 0
Kuka imuroi? Qu- p---- l-----------? Qui passa l’aspiradora? 0
Kuka tiskaa astiat? Qu- r---- l- v-------? Qui renta la vaixella? 0

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!