Lauseita

fi Talon siivous   »   da Rengøring

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [atten]

Rengøring

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Tänään on lauantai. I-d---er -et l--d-g. I d-- e- d-- l------ I d-g e- d-t l-r-a-. -------------------- I dag er det lørdag. 0
Tänään meillä on aikaa. I-da--h-- vi---d. I d-- h-- v- t--- I d-g h-r v- t-d- ----------------- I dag har vi tid. 0
Tänään me siivoamme asunnon. I-d-g g-- v--r-n----l---ig-ed-n. I d-- g-- v- r--- i l----------- I d-g g-r v- r-n- i l-j-i-h-d-n- -------------------------------- I dag gør vi rent i lejligheden. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. J-g --r r-n--- b-d-vær---e-. J-- g-- r--- i b------------ J-g g-r r-n- i b-d-v-r-l-e-. ---------------------------- Jeg gør rent i badeværelset. 0
Minun mieheni pesee auton. Mi---a-- vask-- bi--n. M-- m--- v----- b----- M-n m-n- v-s-e- b-l-n- ---------------------- Min mand vasker bilen. 0
Lapset pesevät polkupyörät. B-rne-- p-dse- cyk----e. B------ p----- c-------- B-r-e-e p-d-e- c-k-e-n-. ------------------------ Børnene pudser cyklerne. 0
Mummi kastelee kukat. B------or-va-der----mste--e. B-------- v----- b---------- B-d-t-m-r v-n-e- b-o-s-e-n-. ---------------------------- Bedstemor vander blomsterne. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Bør--n----d----op-i-bør---ære----. B------ r----- o- i b------------- B-r-e-e r-d-e- o- i b-r-e-æ-e-s-t- ---------------------------------- Børnene rydder op i børneværelset. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M-n -a-d-ry---r-o- på s-t s-riv--or-. M-- m--- r----- o- p- s-- s---------- M-n m-n- r-d-e- o- p- s-t s-r-v-b-r-. ------------------------------------- Min mand rydder op på sit skrivebord. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Jeg--ut-e- vask------ i va--emas--n--. J-- p----- v--------- i v------------- J-g p-t-e- v-s-e-ø-e- i v-s-e-a-k-n-n- -------------------------------------- Jeg putter vasketøjet i vaskemaskinen. 0
Minä ripustan pyykit. J---h--g-- --s--tø--t-op. J-- h----- v--------- o-- J-g h-n-e- v-s-e-ø-e- o-. ------------------------- Jeg hænger vasketøjet op. 0
Minä silitän pyykit. Je- s---ge--v-----øj--. J-- s------ v---------- J-g s-r-g-r v-s-e-ø-e-. ----------------------- Jeg stryger vasketøjet. 0
Ikkunat ovat likaiset. Vin-ue-n- -- --av--de. V-------- e- s-------- V-n-u-r-e e- s-a-s-d-. ---------------------- Vinduerne er snavsede. 0
Lattia on likainen. G---e--er sna---t. G----- e- s------- G-l-e- e- s-a-s-t- ------------------ Gulvet er snavset. 0
Astiat ovat likaisia. Se-vice--e--bes-i-t. S------- e- b------- S-r-i-e- e- b-s-i-t- -------------------- Servicet er beskidt. 0
Kuka pesee ikkunat? H--- pudser vi--u--ne? H--- p----- v--------- H-e- p-d-e- v-n-u-r-e- ---------------------- Hvem pudser vinduerne? 0
Kuka imuroi? Hv-m---øv--ger? H--- s--------- H-e- s-ø-s-g-r- --------------- Hvem støvsuger? 0
Kuka tiskaa astiat? Hve----s--r o-? H--- v----- o-- H-e- v-s-e- o-? --------------- Hvem vasker op? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!