Lauseita

fi Talon siivous   »   de Hausputz

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [achtzehn]

Hausputz

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi saksa Toista Lisää
Tänään on lauantai. He--- i-- S------. Heute ist Samstag. 0
Tänään meillä on aikaa. He--- h---- w-- Z---. Heute haben wir Zeit. 0
Tänään me siivoamme asunnon. He--- p----- w-- d-- W------. Heute putzen wir die Wohnung. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Ic- p---- d-- B--. Ich putze das Bad. 0
Minun mieheni pesee auton. Me-- M--- w----- d-- A---. Mein Mann wäscht das Auto. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Di- K----- p----- d-- F--------. Die Kinder putzen die Fahrräder. 0
Mummi kastelee kukat. Om- g---- d-- B-----. Oma gießt die Blumen. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Di- K----- r----- d-- K----------- a--. Die Kinder räumen das Kinderzimmer auf. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Me-- M--- r---- s----- S----------- a--. Mein Mann räumt seinen Schreibtisch auf. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Ic- s----- d-- W----- i- d-- W------------. Ich stecke die Wäsche in die Waschmaschine. 0
Minä ripustan pyykit. Ic- h---- d-- W----- a--. Ich hänge die Wäsche auf. 0
Minä silitän pyykit. Ic- b----- d-- W-----. Ich bügele die Wäsche. 0
Ikkunat ovat likaiset. Di- F------ s--- s--------. Die Fenster sind schmutzig. 0
Lattia on likainen. De- F------- i-- s--------. Der Fußboden ist schmutzig. 0
Astiat ovat likaisia. Da- G------- i-- s--------. Das Geschirr ist schmutzig. 0
Kuka pesee ikkunat? We- p---- d-- F------? Wer putzt die Fenster? 0
Kuka imuroi? We- s---- S----? Wer saugt Staub? 0
Kuka tiskaa astiat? We- s---- d-- G-------? Wer spült das Geschirr? 0

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!