Lauseita

fi Talon siivous   »   el Καθαρισμός σπιτιού

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [δεκαοκτώ]

18 [dekaoktṓ]

Καθαρισμός σπιτιού

[Katharismós spitioú]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
Tänään on lauantai. Σ-μ--α--ίν-- Σάββα--. Σ----- ε---- Σ------- Σ-μ-ρ- ε-ν-ι Σ-β-α-ο- --------------------- Σήμερα είναι Σάββατο. 0
S-m--- e-n-- S---ato. S----- e---- S------- S-m-r- e-n-i S-b-a-o- --------------------- Sḗmera eínai Sábbato.
Tänään meillä on aikaa. Σή--ρ--έχ-υμε χρ--ο. Σ----- έ----- χ----- Σ-μ-ρ- έ-ο-μ- χ-ό-ο- -------------------- Σήμερα έχουμε χρόνο. 0
Sḗ---a-é----me --r---. S----- é------ c------ S-m-r- é-h-u-e c-r-n-. ---------------------- Sḗmera échoume chróno.
Tänään me siivoamme asunnon. Σήμερ- --θ-ρ--------ο σ-ί-ι. Σ----- κ---------- τ- σ----- Σ-μ-ρ- κ-θ-ρ-ζ-υ-ε τ- σ-ί-ι- ---------------------------- Σήμερα καθαρίζουμε το σπίτι. 0
Sḗmera --t----zo-m--to-spí--. S----- k----------- t- s----- S-m-r- k-t-a-í-o-m- t- s-í-i- ----------------------------- Sḗmera katharízoume to spíti.
Minä pesen kylpyhuoneen. (Ε-ώ---αθαρ--- τ- -πά-ιο. (---- κ------- τ- μ------ (-γ-) κ-θ-ρ-ζ- τ- μ-ά-ι-. ------------------------- (Εγώ) καθαρίζω το μπάνιο. 0
(E--- ka--a--z---o---áni-. (---- k-------- t- m------ (-g-) k-t-a-í-ō t- m-á-i-. -------------------------- (Egṓ) katharízō to mpánio.
Minun mieheni pesee auton. Ο ά-τρας --- ---ν-- τ--αυ--κ---τ-. Ο ά----- μ-- π----- τ- α---------- Ο ά-τ-α- μ-υ π-έ-ε- τ- α-τ-κ-ν-τ-. ---------------------------------- Ο άντρας μου πλένει το αυτοκίνητο. 0
O-á------mou-pl-n----o ---o------. O á----- m-- p----- t- a---------- O á-t-a- m-u p-é-e- t- a-t-k-n-t-. ---------------------------------- O ántras mou plénei to autokínēto.
Lapset pesevät polkupyörät. Τ--π-ι-ιά-καθαρί--υν -- ----λ--α. Τ- π----- κ--------- τ- π-------- Τ- π-ι-ι- κ-θ-ρ-ζ-υ- τ- π-δ-λ-τ-. --------------------------------- Τα παιδιά καθαρίζουν τα ποδήλατα. 0
T---ai-iá k--haríz--- -a podḗ--t-. T- p----- k---------- t- p-------- T- p-i-i- k-t-a-í-o-n t- p-d-l-t-. ---------------------------------- Ta paidiá katharízoun ta podḗlata.
Mummi kastelee kukat. Η -ια--ά----ίζ-ι ---λ-υλ--δια. Η γ----- π------ τ- λ--------- Η γ-α-ι- π-τ-ζ-ι τ- λ-υ-ο-δ-α- ------------------------------ Η γιαγιά ποτίζει τα λουλούδια. 0
Ē--iag-á po--zei-t- lo-l-údi-. Ē g----- p------ t- l--------- Ē g-a-i- p-t-z-i t- l-u-o-d-a- ------------------------------ Ē giagiá potízei ta louloúdia.
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Τ- --ιδιά--α----ο--ύν -----ιδ--ό-δ-μά-ιο. Τ- π----- τ---------- τ- π------ δ------- Τ- π-ι-ι- τ-κ-ο-ο-ο-ν τ- π-ι-ι-ό δ-μ-τ-ο- ----------------------------------------- Τα παιδιά τακτοποιούν το παιδικό δωμάτιο. 0
T----i-iá tak---o-oún -- p-i-i-- dōm-tio. T- p----- t---------- t- p------ d------- T- p-i-i- t-k-o-o-o-n t- p-i-i-ó d-m-t-o- ----------------------------------------- Ta paidiá taktopoioún to paidikó dōmátio.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Ο άν-ρ-- --- τακ-ο-οιεί-το γ-α------ου. Ο ά----- μ-- τ--------- τ- γ------ τ--- Ο ά-τ-α- μ-υ τ-κ-ο-ο-ε- τ- γ-α-ε-ο τ-υ- --------------------------------------- Ο άντρας μου τακτοποιεί το γραφείο του. 0
O-á----- --u---k----i-- to-gr---e-- t-u. O á----- m-- t--------- t- g------- t--- O á-t-a- m-u t-k-o-o-e- t- g-a-h-í- t-u- ---------------------------------------- O ántras mou taktopoieí to grapheío tou.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. (Ε-ώ) βά-ω-τ- ρούχ---τ---λυντήρ-ο. (---- β--- τ- ρ---- σ-- π--------- (-γ-) β-ζ- τ- ρ-ύ-α σ-ο π-υ-τ-ρ-ο- ---------------------------------- (Εγώ) βάζω τα ρούχα στο πλυντήριο. 0
(Egṓ) --z---- -oúch- st- -l---ḗrio. (---- b--- t- r----- s-- p--------- (-g-) b-z- t- r-ú-h- s-o p-y-t-r-o- ----------------------------------- (Egṓ) bázō ta roúcha sto plyntḗrio.
Minä ripustan pyykit. (-γ-- --λώ-ω -α-ρο-χ-. (---- α----- τ- ρ----- (-γ-) α-λ-ν- τ- ρ-ύ-α- ---------------------- (Εγώ) απλώνω τα ρούχα. 0
(-g-- ---ṓ-ō-ta---ú-h-. (---- a----- t- r------ (-g-) a-l-n- t- r-ú-h-. ----------------------- (Egṓ) aplṓnō ta roúcha.
Minä silitän pyykit. (Ε--- --δε-ώ-- τα ρο-χ-. (---- σ------- τ- ρ----- (-γ-) σ-δ-ρ-ν- τ- ρ-ύ-α- ------------------------ (Εγώ) σιδερώνω τα ρούχα. 0
(-g-) s----ṓ-ō t- ----ha. (---- s------- t- r------ (-g-) s-d-r-n- t- r-ú-h-. ------------------------- (Egṓ) siderṓnō ta roúcha.
Ikkunat ovat likaiset. Τ- πα---υρα--ί-α- ----ικα. Τ- π------- ε---- β------- Τ- π-ρ-θ-ρ- ε-ν-ι β-ώ-ι-α- -------------------------- Τα παράθυρα είναι βρώμικα. 0
T--p-r--h-ra-eína- --ṓ-i-a. T- p-------- e---- b------- T- p-r-t-y-a e-n-i b-ṓ-i-a- --------------------------- Ta paráthyra eínai brṓmika.
Lattia on likainen. Το---τωμ---ί-α--β-ώμικ-. Τ- π----- ε---- β------- Τ- π-τ-μ- ε-ν-ι β-ώ-ι-ο- ------------------------ Το πάτωμα είναι βρώμικο. 0
T--pá--m--eí--- -r--i--. T- p----- e---- b------- T- p-t-m- e-n-i b-ṓ-i-o- ------------------------ To pátōma eínai brṓmiko.
Astiat ovat likaisia. Τ- -ι-τα-εί-α--βρ-μικ-. Τ- π---- ε---- β------- Τ- π-ά-α ε-ν-ι β-ώ-ι-α- ----------------------- Τα πιάτα είναι βρώμικα. 0
T-----t----nai-br-mik-. T- p---- e---- b------- T- p-á-a e-n-i b-ṓ-i-a- ----------------------- Ta piáta eínai brṓmika.
Kuka pesee ikkunat? Ποιο- κ---ρ-ζε- τ- ---άθυρα; Π---- κ-------- τ- π-------- Π-ι-ς κ-θ-ρ-ζ-ι τ- π-ρ-θ-ρ-; ---------------------------- Ποιος καθαρίζει τα παράθυρα; 0
Poi-s--atha-íze- -a-par-th--a? P---- k--------- t- p--------- P-i-s k-t-a-í-e- t- p-r-t-y-a- ------------------------------ Poios katharízei ta paráthyra?
Kuka imuroi? Πο-ος ---ει-η--κ---κή-σ-ού-α; Π---- β---- η-------- σ------ Π-ι-ς β-ζ-ι η-ε-τ-ι-ή σ-ο-π-; ----------------------------- Ποιος βάζει ηλεκτρική σκούπα; 0
Po-os--áze- ē-e----kḗ--koúp-? P---- b---- ē-------- s------ P-i-s b-z-i ē-e-t-i-ḗ s-o-p-? ----------------------------- Poios bázei ēlektrikḗ skoúpa?
Kuka tiskaa astiat? Ποι-ς πλ-ν-- -- -ιά-α; Π---- π----- τ- π----- Π-ι-ς π-έ-ε- τ- π-ά-α- ---------------------- Ποιος πλένει τα πιάτα; 0
P---- --én-i--a pi-t-? P---- p----- t- p----- P-i-s p-é-e- t- p-á-a- ---------------------- Poios plénei ta piáta?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!