Lauseita

fi Talon siivous   »   eo Dompurigado

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [dek ok]

Dompurigado

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Tänään on lauantai. Hodi-ŭ es----s-b--o. H----- e---- s------ H-d-a- e-t-s s-b-t-. -------------------- Hodiaŭ estas sabato. 0
Tänään meillä on aikaa. H------n- -a--s t---o-. H----- n- h---- t------ H-d-a- n- h-v-s t-m-o-. ----------------------- Hodiaŭ ni havas tempon. 0
Tänään me siivoamme asunnon. H-d-aŭ -- pu-iga----la--oĝ---n. H----- n- p-------- l- l------- H-d-a- n- p-r-g-d-s l- l-ĝ-j-n- ------------------------------- Hodiaŭ ni purigadas la loĝejon. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. M----ri-ad-s -a b-n-am----. M- p-------- l- b---------- M- p-r-g-d-s l- b-n-a-b-o-. --------------------------- Mi purigadas la banĉambron. 0
Minun mieheni pesee auton. Mi- -dzo -a-a------ŭton. M-- e--- l---- l- a----- M-a e-z- l-v-s l- a-t-n- ------------------------ Mia edzo lavas la aŭton. 0
Lapset pesevät polkupyörät. L--inf---- -u---ad---l- b---klojn. L- i------ p-------- l- b--------- L- i-f-n-j p-r-g-d-s l- b-c-k-o-n- ---------------------------------- La infanoj purigadas la biciklojn. 0
Mummi kastelee kukat. A--n----k----s -a f-or---. A----- a------ l- f------- A-i-j- a-v-m-s l- f-o-o-n- -------------------------- Avinjo akvumas la florojn. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. L- i--a-oj--r---as l---n--n-a-b-on. L- i------ o------ l- i------------ L- i-f-n-j o-d-g-s l- i-f-n-a-b-o-. ----------------------------------- La infanoj ordigas la infanĉambron. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Mi- e--- ord--a- -ia- --ribo-a----. M-- e--- o------ s--- s------------ M-a e-z- o-d-g-s s-a- s-r-b-t-b-o-. ----------------------------------- Mia edzo ordigas sian skribotablon. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Mi e-i-as -a ---ot-ĵo---------a--a-inon. M- e----- l- l-------- e- l- l---------- M- e-i-a- l- l-v-t-ĵ-n e- l- l-v-a-i-o-. ---------------------------------------- Mi enigas la lavotaĵon en la lavmaŝinon. 0
Minä ripustan pyykit. M- et-n-as l--se-i--tan-l-vitaĵon. M- e------ l- s-------- l--------- M- e-e-d-s l- s-k-g-t-n l-v-t-ĵ-n- ---------------------------------- Mi etendas la sekigotan lavitaĵon. 0
Minä silitän pyykit. M- -la--- -- la------n. M- g----- l- l--------- M- g-a-a- l- l-v-t-ĵ-n- ----------------------- Mi gladas la lavitaĵon. 0
Ikkunat ovat likaiset. La-fe-e-t--j--s-as-m----r--. L- f-------- e---- m-------- L- f-n-s-r-j e-t-s m-l-u-a-. ---------------------------- La fenestroj estas malpuraj. 0
Lattia on likainen. L--plan-o e-t------p--a. L- p----- e---- m------- L- p-a-k- e-t-s m-l-u-a- ------------------------ La planko estas malpura. 0
Astiat ovat likaisia. La-va-a-o es-as-mal----. L- v----- e---- m------- L- v-z-r- e-t-s m-l-u-a- ------------------------ La vazaro estas malpura. 0
Kuka pesee ikkunat? Kiu-pur-ga----l- f-n--tro--? K-- p-------- l- f---------- K-u p-r-g-d-s l- f-n-s-r-j-? ---------------------------- Kiu purigadas la fenestrojn? 0
Kuka imuroi? K-- -olv-su-as? K-- p---------- K-u p-l-o-u-a-? --------------- Kiu polvosuĉas? 0
Kuka tiskaa astiat? Kiu lav-s-la v-z-r-n? K-- l---- l- v------- K-u l-v-s l- v-z-r-n- --------------------- Kiu lavas la vazaron? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!