Lauseita

fi Talon siivous   »   hu Takarítás

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [tizennyolc]

Takarítás

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Tänään on lauantai. Ma-szomb-- van. M- s------ v--- M- s-o-b-t v-n- --------------- Ma szombat van. 0
Tänään meillä on aikaa. Ma-van i---k. M- v-- i----- M- v-n i-ő-k- ------------- Ma van időnk. 0
Tänään me siivoamme asunnon. M---itak-r-t--k-a-l--ást. M- k----------- a l------ M- k-t-k-r-t-u- a l-k-s-. ------------------------- Ma kitakarítjuk a lakást. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. É- ----r-ősz---t -a-a--to-. É- a f---------- t--------- É- a f-r-ő-z-b-t t-k-r-t-m- --------------------------- Én a fürdőszobát takarítom. 0
Minun mieheni pesee auton. A ----em ------a- a---t. A f----- m---- a- a----- A f-r-e- m-s-a a- a-t-t- ------------------------ A férjem mossa az autót. 0
Lapset pesevät polkupyörät. A-gy-re-ek----z---j-- a-bi-iklik-t. A g------- t--------- a b---------- A g-e-e-e- t-s-t-t-á- a b-c-k-i-e-. ----------------------------------- A gyerekek tisztítják a bicikliket. 0
Mummi kastelee kukat. N---mam- -ntö-i - vi-ág-k-t. N------- ö----- a v--------- N-g-m-m- ö-t-z- a v-r-g-k-t- ---------------------------- Nagymama öntözi a virágokat. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. A-g----k-- -e---e --k-á- a -y-reks--b-t. A g------- r----- r----- a g------------ A g-e-e-e- r-n-b- r-k-á- a g-e-e-s-o-á-. ---------------------------------------- A gyerekek rendbe rakják a gyerekszobát. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. A-f--jem---nd-t--a--a-----asz-a---. A f----- r----- r-- a- í----------- A f-r-e- r-n-e- r-k a- í-ó-s-t-l-n- ----------------------------------- A férjem rendet rak az íróasztalán. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. A---há----- ---ó--pbe tes-e-. A r------ a m-------- t------ A r-h-k-t a m-s-g-p-e t-s-e-. ----------------------------- A ruhákat a mosógépbe teszem. 0
Minä ripustan pyykit. K-te-í-e- --r-hák-t. K-------- a r------- K-t-r-t-m a r-h-k-t- -------------------- Kiterítem a ruhákat. 0
Minä silitän pyykit. V-s-l-- a-r------. V------ a r------- V-s-l-m a r-h-k-t- ------------------ Vasalom a ruhákat. 0
Ikkunat ovat likaiset. A- --l---k-p-sz----k. A- a------ p--------- A- a-l-k-k p-s-k-s-k- --------------------- Az ablakok piszkosak. 0
Lattia on likainen. A---d-ó-p-s---s. A p---- p------- A p-d-ó p-s-k-s- ---------------- A padló piszkos. 0
Astiat ovat likaisia. Az---é----------o-a-. A- e------ p--------- A- e-é-y-k p-s-k-s-k- --------------------- Az edények piszkosak. 0
Kuka pesee ikkunat? K----c--j--a- --l-ko-a-? K- p------ a- a--------- K- p-c-l-a a- a-l-k-k-t- ------------------------ Ki pucolja az ablakokat? 0
Kuka imuroi? Ki---rsz----i-? K- p----------- K- p-r-z-v-z-k- --------------- Ki porszívózik? 0
Kuka tiskaa astiat? K- m-so--tja--l--- e---yeke-? K- m-------- e- a- e--------- K- m-s-g-t-a e- a- e-é-y-k-t- ----------------------------- Ki mosogatja el az edényeket? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!