Lauseita

fi Talon siivous   »   ku House cleaning

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [hejdeh]

House cleaning

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Tänään on lauantai. Îro şe-i-e. Î-- ş------ Î-o ş-m-y-. ----------- Îro şemiye. 0
Tänään meillä on aikaa. Î---w--t- me hey-. Î-- w---- m- h---- Î-o w-x-ê m- h-y-. ------------------ Îro wextê me heye. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Em ê î-- mal- pa--- ---in. E- ê î-- m--- p---- b----- E- ê î-o m-l- p-q-j b-k-n- -------------------------- Em ê îro malê paqij bikin. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Ez ser--kê--------ikim. E- s------ p---- d----- E- s-r-o-ê p-q-j d-k-m- ----------------------- Ez serşokê paqij dikim. 0
Minun mieheni pesee auton. Mêr- --n-ti--mpêl---i--. M--- m-- t-------- d---- M-r- m-n t-r-m-ê-ê d-ş-. ------------------------ Mêrê min tirimpêlê dişo. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Z-r-k -uç--xan ---ij -ikin. Z---- d------- p---- d----- Z-r-k d-ç-r-a- p-q-j d-k-n- --------------------------- Zarok duçerxan paqij dikin. 0
Mummi kastelee kukat. Da-îr-ku-îlk-n a--di-e. D---- k------- a- d---- D-p-r k-l-l-a- a- d-d-. ----------------------- Dapîr kulîlkan av dide. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Zarok----ya-zar-k-n -er--- -i-in. Z---- o---- z------ b----- d----- Z-r-k o-e-a z-r-k-n b-r-e- d-k-n- --------------------------------- Zarok odeya zarokan berhev dikin. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M--ê-m-n m--eya--eb-t- b-r------ke. M--- m-- m----- x----- b----- d---- M-r- m-n m-s-y- x-b-t- b-r-e- d-k-. ----------------------------------- Mêrê min maseya xebatê berhev dike. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. E- -i-----i--im- ci--okê. E- c---- d------ c------- E- c-l-n d-ê-i-e c-l-o-ê- ------------------------- Ez cilan diêxime cilşokê. 0
Minä ripustan pyykit. E- ci--n--i--l-qînim. E- c---- d----------- E- c-l-n d-d-l-q-n-m- --------------------- Ez cilan didaliqînim. 0
Minä silitän pyykit. E- c--an--i-iv-nd---m. E- c---- d------------ E- c-l-n d-t-v-n-î-i-. ---------------------- Ez cilan ditivandînim. 0
Ikkunat ovat likaiset. C-- q--êjî n-. C-- q----- n-- C-m q-r-j- n-. -------------- Cam qirêjî ne. 0
Lattia on likainen. Erd q-r-jî---. E-- q----- y-- E-d q-r-j- y-. -------------- Erd qirêjî ye. 0
Astiat ovat likaisia. Tax-ma-m------ -----î ye. T----- m------ q----- y-- T-x-m- m-t-a-ê q-r-j- y-. ------------------------- Taxima mitbaxê qirêjî ye. 0
Kuka pesee ikkunat? K----m-----qij-di-e? K- c---- p---- d---- K- c-m-n p-q-j d-k-? -------------------- Kî caman paqij dike? 0
Kuka imuroi? K--dima-e? K- d------ K- d-m-l-? ---------- Kî dimale? 0
Kuka tiskaa astiat? K- f-ra-an-d--o? K- f------ d---- K- f-r-q-n d-ş-? ---------------- Kî firaqan dişo? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!